Pöyryllä henkilöstön osaamistarpeita pohditaan vuosittain yhteistoiminnassa työnantajan kanssa.

Monilta irtisanomistilanteilta vältyttäisiin, jos henkilöstön osaamisesta pidettäisiin huolta. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistyössä laatima henkilöstö- ja koulutussuunnitelma tarjoaa tähän oivan välineen.

Siinä tulee määritellä, millä tavalla henkilöstön ammatillista osaamista edistetään ja ylläpidetään vuoden aikana.

Konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyryllä koulutusasiat ovat esillä jokavuotisissa yhteistoimintaneuvotteluissa työnantajan kanssa. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti.

– Suunnitelma on Powerpoint-esitys, mutta muodolla ei ole mielestäni väliä. Pääasia on, että asiat käsitellään jollakin tavalla ja kirjataan muistioihin, kertoo Pöyryn ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Piri Harju.

Tarpeet määritellään toimialakohtaisesti

Pöyryllä on Suomessa työntekijöitä noin 1 500, ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittu koko Suomen tasolle.

– Työntekijät miettivät kehityskeskusteluissa yhdessä esimiehen kanssa koulutustarpeitaan. Sen jälkeen jokainen liiketoimintaryhmä määrittelee omat painopistealueensa.

Harjun mukaan viime vuosina koulutusta on järjestetty etenkin projektijohtamisesta, myynti- ja esimiestaidoista sekä kielikoulutuksesta. Koulutukset ovat vaihdelleet ulkopuolelta ostetuista monipäiväisistä kokonaisuuksista lyhyisiin seminaareihin ja aamiaisbrunsseihin.

– Esimerkiksi itse kävin myynnin ammattitutkinnon, joka koostui useasta koulutusjaksosta vuodessa. Olen myös kuullut, että työnantaja on tukenut osittain kouluttautumista insinööristä diplomi-insinööriksi.

Harjun mielestä koulutussuunnitelmien säännöllisestä päivittämisestä ja muista keskusteluista on ollut hyötyä.

– Tämän kautta meillä on mahdollisuus vaikuttaa jonkin verran. Olemme korostaneet työnantajalle useasti, että esimiehet tarvitsevat tukea ja koulutusta, ja nyt erilaisia esimieskoulutuksia järjestetäänkin hyvin.

Tulevaisuuteen vaikea luodata

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat säännökset muuttuivat viime vuoden alussa, ja myös Pöyryllä suunnitelma päivitettiin ajan tasalle.

Uuden lain myötä työnantajan on mahdollista saada verovähennystä työntekijöiden ammatillista osaamista edistävästä koulutuksesta.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on laadittava vuosittain kaikissa yli 20 henkilön yrityksissä. Sitä pienemmillä työpaikoilla se on vapaaehtoista, mutta se on taloudellisen kannusteen edellytys.

Uuden lain myötä erityisesti huomiota on käytettävä ikääntyvien työntekijöiden ja työttömyysuhan alaisten työkyvyn edistämiseen.

– Pöyryllä esimiehiä on ohjeistettu ottamaan ikääntyvien ihmisten tarpeet huomioon kehityskeskusteluissa.

Vaikka monet asiat ovat hyvin Pöyryllä, Harjun mielestä petrattavaakin löytyy.

– On helppo listata, että insinöörit tarvitsevat myyntikoulutusta ja talousosaamista, mutta on vaikeampi määritellä, miten varsinaista substanssiosaamista pitäisi kehittää. Koska suunnitelma laaditaan konsernitasolla, se ei ole tarpeeksi yksityiskohtainen. Myös konsernin pitäisi pystyä määrittelemään, millaista osaamista siellä tarvitaan tulevaisuudessa.

Koulutussuunnitelmat kuntoon!

Osaamisen kehittämisen lähtökohtana ovat työnantajan toiminnan tarpeet ja työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuudet työnantajan palveluksessa. Koulutussuunnitelma voi olla osa henkilöstösuunnitelmaa.

Koulutussuunnitelma muodostuu:

1. Koko henkilöstön ammatillisen osaamisen arvioinnista

• Yhteistoimintaneuvotteluissa kartoitetaan osaamistarpeet, jonka jälkeen laaditaan suunnitelma koko henkilöstön osaamisen kehittämisestä vuoden ajanjaksolla. Henkilöstö voidaan jakaa ammattiryhmittäin tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

2. Ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä

• Näitä voivat olla esimerkiksi uusien työmenetelmien, ohjelmistojen ja laitteiden käyttöönotto tai tuotannon, palveluvalikoiman ja liiketoimintakonseptin muuttuminen.

Arvion ja suunnitelman laatimisen tarkoituksena on käsitellä koulutusasioita yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Työnantaja päättää osaamisen kehittämisestä, valittavista toimenpiteitä ja niiden kohdentamisesta. Suunnitelma ei velvoita työnantajaa kouluttamaan henkilöstöä. Koulutussuunnitelman tekeminen on kuitenkin edellytys koulutusvähennyksen saamiselle.

• Työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteinen malli henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseksi >>