Miksi Kaupan liittoa eivät asiantuntijoiden työehdot kiinnosta?

Syksyn mittaan keskustelu kaupan alan ylempien toimihenkilöiden tilanteesta on käynyt kiivana myös julkisuudessa. Taannoin Kaupan Liitto otti kantaa työmarkkinajohtajansa blogissa esille nostamiimme asioihin. Esitimme keväällä 2016 neuvottelupyynnön, sillä olisimme halunneet neuvotella kilpailukykysopimuksen soveltamisesta kaupan alan ylempiin toimihenkilöihin. Tätä ennen olemme esittäneet lukuisia neuvottelupyyntöjä saadaksemme aikaan alan ylemmille toimihenkilöille oman tuottavuutta ja hyvinvointia edistävän sopimuksen. Pyyntömme on sivuutettu työnantajan toimesta toistuvasti. Siitä huolimatta osassa alan yrityksiä on yritetty sopia esimerkiksi työajan pidentämisestä “talkoohengessä”, vaikka se ilman työehtosopimusta ei ole mahdollista.

Kaupan liitto kuitenkin kiistää pitävänsä kilpailukykyä pilkkanaan ja perustelee asian olevan päinvastoin: “Kaupassa tavoitellaan kilpailukyvyn parantamista jokaisen työntekijän kanssa – työehtosopimuksesta riippumatta”.

Aiempien työmarkkinaratkaisujen tuomat parannukset, kuten yleiskorotukset, ovat jääneet suurelta osin kaupan alan ylemmiltä toimihenkilöiltä saamatta – useita vuosia peräkkäin. Mutta heikennykset, kuten työajan pidentäminen, siis kelpaavat. Eli siis vain heikennykset ovat perusteltuja sopia myös niillä aloilla, joita ne eivät koske ja vielä ne pitäisi sopia yksilötasolla? Logiikka hämmentää.

Blogissa todetaan myös, ettei “tessin puute estä keskustelemasta ja sopimasta kikyn tavoitteen toteuttamisesta. Kaikkien työntekijöiden – myös johdon – toivotaan osallistuvan kilpailukyvyn kohentamiseen”.

Tähänkään mennessä työantajaa ei ole kiinnostanut keskustelu ylempien toimihenkilöiden työehdoista, mutta nyt siis kannustetaan talkoohengessä osallistumaan ja keskustelemaan, kun kyse on vain ja ainoastaan työsuhteen heikennyksistä. Joku voisi tämän todeta olevan populismia. On absurdia, että alan asiantuntijoiden odotetaan hyväksyvän kymmenien tuntien työajan pidentäminen, kun vuosiin palkankorotuksia, ylityökorvauksia tai lomarahoja ei ole maksettu. Viime aikoina olemme havainneet, että työajan pidentämisen osalta ollaan joissain alan yrityksissä jopa laittomuuksien tiellä.

Kaupan liiton mielestä meillä YTN:ssä on mennyt puurot ja vellit sekaisin, kun perustelemme tuottavuutta ja hyvinvointia lisäävän sopimuksen tarvetta esimerkiksi sillä, että alan ylemmät toimihenkilöt tekevät jo nyt korvaamatonta työtä noin 200 tuntia vuodessa. Moni hyvä asia ei pääse edes alkuun, kun paikallisen sopimisen edellytykset antava kollektiivisopimus alan asiantuntijoita puuttuu.

On hämmentävää, ettei Kaupan liitolla ole tähän saakka ollut minkäänlaista halua edes kuulla, mitä tarkoitamme modernilla sopimuksella. Se antaisi edellytykset ja mahdollisuudet kaupan alan tuottavuuden sekä hyvinvoinnin lisäämiseen, lisäksi huomioisi hyvin paikallisen sopimisen niin työantajan kuin ylempien toimihenkilöidenkin osalta. Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt ovat poikkeuksellisen sitoutunutta niin työhönsä kuin työnantajaansa, mutta vaikuttaa siltä, ettei työnantaja ole mitenkään sitoutunut tähän avainryhmään.

Alan asiantuntijat, ylemmät toimihenkilöt, ovat määritelleet kaupan alan pelastuskeinoiksi mm. johtamisen sekä työolosuhteiden parannukset. Meillä on tunnistettu keinot kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimustemme mukaan kaupan alan ylemmät toimihenkilöt ovat poikkeuksellisen sitoutuneita työnantajaansa ja motivoituneita työhönsä. Jos Kaupan liitto ei kuuntele neuvottelujärjestöämme, ei valitettavasti alan yrityksissäkään kuulla henkilöstä.

Helppo tapa korjata tilanne on neuvotella alan ylemmille toimihenkilöille oma sopimus. Nyt olisi Kaupan liitolla hyvä hetki ottaa lusikka kauniiseen käteen ja istua neuvottelupöytään kanssamme ennenkuin puuro palaa pohjaan.

Ville-Veikko Rantamaula, kaupan projektin vetäjä, YTN
ville-veikko.rantamaula(at)ytn.fi