Suunnittelualalla halutaan kehittää palkkoja yleiskorotuksella – kiky-tunnit kuormittavat
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Suunnittelu- ja konsulttialalla työskentelevistä ylemmistä toimihenkilöistä suurin osa haluaisi edistää palkkakehitystä yleiskorotuksilla. Lisäksi joka toinen kokee kilpailukykysopimuksesta johtuneen työajan pidennyksen kuormittavaksi, ja kolme viidestä kertoi työmotivaationsa vähentyneen kikyn vuoksi.
Tämä selviää marraskuussa 2017 toteutetusta palkkakyselystä, jolla kerättiin ala- ja yrityskohtaista tietoa palkoista, palkankorotuksen suuntaviivoista, työajoista ja työajan pidennyksestä eli kikystä.
Kyselyn tulokset oli tarkoitettu luottamusmiehille paikallisten palkankorotusneuvottelujen tueksi.
Liittokohtainen sopiminen saa kannatusta
Neuvottelujen avuksi selvitettiin, millainen palkankorotus luottamusmiehen pitäisi neuvotella. Lähes kaikki vastaajat olivat yleiskorotuksen kannalla.
Määrällisesti eniten oltiin yli 1,6 prosentin yleiskorotuksen kannalla. Ainoastaan noin 3 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että paikallista tai yrityskohtaista palkkaratkaisua ei tarvita, vaan jokaisen pitäisi neuvotella palkankorotuksensa itse.
Edellisellä neuvottelukierroksella sovitusta kikystä johtuneen työajan pidennyksestä halusi eroon 81 prosenttia vastaajista. Kyselyssä selvitettiin myös kikyn vaikutuksia kuormittumiseen ja työhyvinvointiin. Kiky oli lisännyt työssä kuormittumista vähintään joka toisella vastaajista. Työmotivaationsa katsoi vähentyneen 64 prosenttia.
Pitkää päivää
Työpäivät olivat olleet normaalia pidempiä kahdeksalla kymmenestä, ja vastaajat olivat pääasiassa tehneet työpäivän pidennykset liukumina (82 prosenttia). Harmaana ylityönä, eli vastaaja ei ollut merkinnyt työajan pidennystä työaikakirjanpitoon, ilmoitti tehneensä noin 4 prosenttia.
Ylitöitä oli tehnyt 438 vastaajaa ja heistä 341 vastaajaa ilmoitti saaneensa ylityökorvauksen työaikalain mukaisesti korvattuna, 18 prosenttia ei ollut laskuttanut ylitöitä, vaikka oli niitä tehnyt.
Kysely kiinnosti suunnittelualalla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä
Luottamusmiehet välittivät sähköisen Webropol-kyselyn edustettavilleen. Kyselyyn vastasi yhteensä 3 151 henkilöä, 33 yrityksestä – koko alan korkeasti koulutetuista tämä vastaa hieman yli 12 prosenttia.
Vastaajista 77 prosenttia oli miehiä ja 23 prosenttia naisia. Insinöörejä, rakennusarkkitehteja tai amk-tutkinnon suorittaneita oli 54 prosenttia. DI-, TkL-, TkT- tai arkkitehtitutkinto oli noin 30 prosentilla vastaajista.
- Kyselyssä selvitettiin SKOL-luokkia ja niiden muutosta.
- Vanhempia suunnittelijoita (04) ilmoitti olevansa 23 prosenttia,
- konsultteja/erikoissuunnittelijoita (03) noin 22 prosenttia,
- suunnittelijoita (05) noin 17 prosenttia ja vanhempia suunnittelijoita/vanhempia erikoissuunnittelijoita 14 prosenttia.
Vastaajista noin 14 prosenttia ei tiennyt SKOL-luokkaansa, 2 prosentilla luokka oli joku muu tai vastaaja ei tehnyt laskutustyötä. Muissa luokissa vastaajamäärät olivat pieniä.
Kysyttäessä SKOL-luokan muutosta, valtaosa eli neljä viidestä kertoi luokan pysyneen samana vuonna 2017. Niistä 14 prosentista, joiden luokka muuttui, yli puolella myös palkkaa oli tarkistettu.
Teksti: Sirkku Pohja, asiamies, suunnittelu- ja konsulttiala