Syksyn palkankorotukset maksussa – Energiateollisuuden sopimuskautta jäljellä yli puolitoista vuotta

Raamisopimukseen sidottua Energiateollisuuden ylempien
toimihenkilöiden työehtosopimusta noudatetaan syyskuun loppuun 2014,
mikäli ympäröivä maailma ei muutu.

Ilmassa on kuitenkin
muutostuulia, jotka voivat aikaistaa uuden työehtosopimuksen
neuvotteluja aina ensi keväästä ensi syksyyn. Elinkeinoelämän
keskusliitto on irtisanonut sopimuksen raamisopimukseen liittyvästä
kolmen päivän koulutusoikeudesta. Koulutusoikeuden pitäisi astua voimaan
1.1.2013. Mikäli ei, kuten luulen, seuraavan kolmen viikon aikana
päästä keskusjärjestöjen välillä sopimukseen, niin tammikuussa saattaa
työmarkkinoilla näkyä häiriöitä ja mielenosoituksia.

Vientiteollisuus
on surkutellut kurjuuttaan ja kosiskelee teollisuuden liittoja
vientiteollisuusraamin ympärille. Neuvottelut voivat alkaa jo
alkukeväästä. Näin saataisiin vientiteollisuus määrittelemään seuraavan
sopimuskauden palkkataso. Mahdollisen raamin synnyttyä luultavasti
muutkin teollisuuden sopimukset nivellettäisiin siihen. Näin myös
energia-alalla on hyvä valmistua pikaisesti alkaviin neuvotteluihin.

Yrityskohtaisissa neuvotteluissa hankaluuksia

Voimassaolevan
sopimuksen palkankorotukset (1.9.2012) on toivon mukaan jo kaikissa
yrityksissä jaettu. Korotukset koostuivat 1,6 prosentin
yleiskorotuksesta, erillisestä 150 euron rahakorvauksesta ja 0,8
prosentin yrityskohtaisesta erästä. Yrityskohtaisen erän jakamisen
yksityiskohdat sovittiin yrityksen ja luottamusmiehen välillä.

Yrityskohtaisia
neuvotteluja hankaloitti työehtosopimuksen löysähkö kirjaus
perälaudasta, jolloin luottamusmiehellä ei neuvotteluissa ollut
riittävää vääntömomenttia. Kuitenkin varsin yleisesti päästiin
yrityksissä ratkaisuun. Vain kahden yrityksen kohdalla jouduimme
liittojen välillä ratkaisemaan asian.

Mikäli sopimuskausi jatkuu
sovittuna, seuraavat palkankorotukset toteutetaan 1.10.2013 1,3
prosentin yleiskorotuksella ja 0,6 prosentin yrityskohtaisella erällä.

Työehtosopimuksen työryhmät aloittivat

Matkustamisajan
korvaamista koskeva työryhmä on vielä selvittelyvaiheessa, jossa
kumpikin osapuoli yrittää saada selville eri yrityksissä olevat
erilaiset käytännöt. Tästä on lähdössä lähiaikoina kysely
luottamusmiehille.

Koulutusryhmä on keskustellut yhdessä
koulutettavista aiheista. Keväällä järjestetään Energiateollisuuden,
Pro:n ja YTN:n yhteinen työhyvinvointia käsittelevä seminaari. Syksyksi
yritämme saada aikaan paikallista sopimista käsittelevän koulutuspäivän.

Yrjö Taivainen, pääneuvottelija
yrjo.taivainen@ytn.fi

Paikallisista sopimuksista

Paikallista
sopimista ei varsinaisesti säännellä lainsäädännössä, vaan se on
muotoutunut työehtosopimuksiin. Kysymys on keskusjärjestö- ja
liittotason lisäksi toimivasta kolmannesta sopimisportaasta yritys- ja
/tai työpaikkatasolla.

Keskustasolla sovitaan tuposta ja
laeista, joilla haetaan maltillisia ratkaisuja ja työelämän
kehittämistä. Liittotasolla haetaan tesseillä sopimusalakohtaisia
ratkaisuja. Niiden perustana on osapuolten työmarkkinavoima.

Paikallistason
sopimuksilla pitäisi nykyistä paremmin huomioida työpaikka- ja
tilannekohtaisuudet. Neuvoteltu ja sovittu ratkaisu on parempi ja
tehokkaampi kuin yksipuolisesti käsketty tai määrätty.
Professori
Martti Kairisen henkilöstön asemaa ja muutosta  koskevissa tutkimuksissa
vuosilta 1999 ja 2006 käy ilmi, että työnantajien edustajat (79 %)
arvioivat sopijapuolet tasa-arvoisemmiksi kuin työntekijäpuolen
edustajat (31 %).

Hyvänä nähtiin mahdollisuus huomioida
kyseisen työpaikan olot ja lisätä joustavuutta. Henkilöstö voi
parhaimmillaan aktivoitua työpaikan kehittämiseen. Joissakin tapauksissa
henkilöstön kokemukset ja osaaminen on saatu käyttöön.

Huonona
taas pidettiin hallinnollisen työn kasvua ja ristiriitoja eri
henkilöstöryhmien välillä. Osapuolet eivät välttämättä ole tasavertaisia
ja painostusta voi ilmetä.

Sopimuksissa ei välttämättä ole
sanktioita, mutta tästä seuraa se, että sopimusta ei tarvitse
välttämättä tehdä. Poikkeuksena paikallisen erän jakaminen, josta on
työehtosopimuksissa sovittu määräajat sopimiselle.
Energia-alan
ylempien toimihenkilöiden sopimuksessa on määräyksiä paikallisesta
sopimisesta ja varsin monessa kohtaa on mahdollistettu paikallinen
sopiminen. Kun sopimuksia tehdään, niin pitää tarkistaa neuvottelijoiden
valtuus asiasta sopimiseen. Samalla olisi hyvä tarkistaa aiemmat
sopimukset, jotta ne eivät olisi ristiriidassa uudestaan sovitun kanssa.

Maritta Jalo, lakimies
maritta.jalo@ytn.fi

Arki työpaikalla on haasteellista

Energia-alalla
työskentelevät kokevat työnsä haasteelliseksi. Tiedot käyvät ilmi
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n tekemästä tutkimuksesta, jossa oli mukana
kaiken kaikkiaan 13 YTN-liittoa. Vastaajia oli energia-alalta noin 700
ja koko aineistossa noin 23 300. Teema-alueena oli tällä kertaa
työpaikan käytännöt sekä työttömyys ja uudelleentyöllistymisen
työsuhteen ehdot. Tiedot kerättiin loppuvuodesta 2011.

Työterveydenhuolto
toimii energia-alalla työskentelevien mielestä hyvin ja mahdollisuus
henkilökohtaisiin työaikajoustoihin koetaan myönteisenä asiana.
Esimieskin tietää millaisia töitä alainen tekee.

Sen sijaan
työtehtävien ja projektien aikataulujen mitoitus ei tunnu toimivan.
Oikeudenmukaiseen palkkaukseen kiinnitetään liian vähän huomiota. Samoin
johtamiskäytännöissä ja työilmapiirissä olisi parantamisen varaa.

-Työtehtävien
ja projektien aikataulutus on ylempiä toimihenkilöitä koskeva yleinen
ongelma kaikilla toimialoilla. Kun projektit suunnitellaan liian
tiukoiksi, henkilöstölle ei jää aikaa palautumiseen tai ammatilliseen
uusiutumiseen, sanoo tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner.

Ylitöiden
korvaamisessa on edelleenkin parantamisen varaa, sillä ylitöitä ei aina
korvata työaikalain mukaisesti. Myös matka-ajan korvaaminen on
ongelmallista, jonkinlaisen korvauksen saa vain noin joka toinen ylempi
toimihenkilö energia-alalla.

Energia-alalta vastanneissa naisten
osuus oli 21 %. Noin 40 % asuu Uudellamaalla. Länsi-Suomi
työpaikka-alueena on yli 20 prosentilla. Lähes kolmannes on työssä  yli
1000 hengen organisaatioissa, reilu viidennes  alle 100 hengen
organisaatioissa.

Ilona Mäenpää, tiedottaja
ilona.maenpaa@ytn.fi