Skip to content

Teknologiateollisuuden luottamusmiehet nostivat neuvotteluvalmiutta

Julkaistu

Kategoriat
Avainsanat

Edessä oleva
neuvottelukierros ja siihen valmistautuminen olivat ykkösaihe viikonvaihteessa
pidetyssä ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilöiden koulutusseminaarissa.
Seminaari keräsi Vikingin Gabriellan kokoustiloihin noin sata luottamusmiestä
yli 40 yrityksestä.

Johtaja Pekka
Piispanen Akavasta ja Teknologiateollisuus ry:n ryhmäpäällikkö Jarkko
Ruohoniemi kävivät pohjustamassa seminaaria perjantai-iltapäivällä. Piispanen
kertoi keskusjärjestön näkemyksiä tulevalle kierrokselle. Samalla YTN:n teknon
luottamusmiehet saivat varsin tuoretta tietoa päivää aikaisemmin julkaistusta
Akavan Suomen työn linja 2019 -ohjelmasta.

Ruohoniemi
puolestaan kertoi työnantajaliiton odotukset edessä oleviin tes-neuvotteluihin.
Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikön kalvosulkeisten perusteella
työntekijöille ei kovin suurta ole luvassa; teollisuustuotanto laahaa edelleen
kilpailijamaiden takana, vienti ei vedä odotetusti, yritysten välillä on suuria
eroja ja kilpailukykyä pitäisi pystyä parantamaan.

Tilaisuuden
luonteeseen sopi, että pian Ruohoniemen esityksen jälkeen Elinkeinoelämän
keskusliitto EK:lta putkahti maailmalle tiedote, jonka mukaan edessä on
liittokierros vientiteollisuuden vetämänä, palkankorotusvaraa ei ole ja
siitäkin on mahdollisuuksien mukaan sovittava yritystasolla.

Yhdessä
tavoitteiden takana

YTN:n
puheenjohtaja Pertti Porokari ja pääneuvottelija Ismo Kokko puivat
ajankohtaista työmarkkinatilannetta ja aikatauluja. Porokari huomautti maan
hallituksella olevan omia odotuksia työmarkkinaosapuolille. Hallitus kaipaa
ennen hallituksen puolivälintarkistusta ja kehysriihtä työmarkkinaosapuolilta
näkemyksiä muun muassa työurien pidentämisestä, talouskasvun vauhdittamisesta
ja kilpailukyvystä.

– Hallituksella
on omat aikataulunsa, mutta ennen sopimusneuvotteluja on sovittava
raamisopimuksessa hiertävät asiat, kuten kiista kolmen päivän
koulutusoikeudesta. Neuvotteluilmapiirin parantaminen edellyttää EK:lta uutta
asennetta sopimusten noudattamisesta, hän sanoi.

Porokarin
mukaan edessä olevan viikot ja kuukaudet on syytä käyttää hyväksi. Nyt on aika
listata asioita, joita neuvotteluissa lähdetään tavoittelemaan. Kun
tavoitteista on yhdessä sovittu, kaikkien on seistävä niiden takana.

Kokon mukaan
tavoitteena on tässä vaiheessa raamisopimuksen jatkaminen vuodella. Raamin sisällä
käytävissä tes-neuvotteluissa sovitaan tarpeen mukaan ala- ja
henkilöstöryhmäkohtaisista asioista. Eri aikaan päättyvät tes:it asettavat oman
haasteensa. Teknologiateollisuuden sopimus on katkolla lokakuussa.

Paikallinen
sopiminen ei toimi

Tutkija Aila
Tähtitanner selvitti viime syksynä työpaikoilla käytyjen paikallisten
palkkaneuvottelujen tuloksia. Paikallisen erän jakamisesta tehty tutkimus sekä
salissa käyty pitkä keskustelu osoittivat, että paikallinen sopiminen ei toimi
kovinkaan monessa yrityksessä hyvin.

Selkeästi
paikallisia neuvotteluja vaikeuttava tekijä on konserniohjaus. Kun
konsernijohto on jo määritellyt paikalliseen erään liittyvät tekijät,
yksiköissä molemmat neuvotteluosapuolet tuntevat olonsa aika turhautuneeksi
“neuvottelemalla” konsernijohdossa jo valmiiksi päätetystä asiasta.

Salin ja
tutkimuksen pääviesti oli, että jäsenistön ostovoiman turvaaminen edellyttää
yleiskorotusta sekä mainintaa perälaudasta. Ne on oltava mukana myös
seuraavassa ratkaisussa.

 Paikallinen
toiminta kaipaa aktivointia

Koulutusseminaarin
päätteeksi luottamusmiehet etsivät pienryhmissä keinoja paikallisen toiminnan
tehostamiseen. Ongelmia kartoitettaessa kävi ilmi, että ylempien
toimihenkilöiden teknologiateollisuuden luottamusmiehet painivat aika pitkälle
samojen kysymysten kanssa yrityksen koosta riippumatta.

Moni luotto
koki ongelmia oman ajankäytön kanssa; luottamustehtävien ja omien työtehtävien
sovittaminen ei aina ole helppoa. Myös tiedonsaanti tökkii, neuvotteluosapuolen
ja joskus myös edustettavien asenne voi olla ylimalkainen ja suurissa
yrityksissä eri paikkakunnilla sijaitsevien yksikköjen välinen yhteydenpito ei
suju parhaalla mahdollisella tavalla.

Pienen
pohdinnan jälkeen joukko löysi pitkän listan toimenpiteitä, joiden avulla
paikallista toimintaa voi aktivoida. Oma asenne kuntoon, parempaa tiedottamista
sekä yritysjohdon että edustettavien välillä, neuvotteluilmapiiri paremmaksi,
ajankäyttöongelmia voi parantaa tiukoilla vaatimuksilla yrityksen johdolle tai
jakamalla töitä esimerkiksi varaluottamusmiehelle tai yritysyhdistyksen
aktiiveille.

Uutiset ja tiedotteet

Asiointipalvelu