Teknologiateollisuuden näkemykset puhututtivat luottamusmiesseminaarissa

YTN ja Ammattiliitto Pro järjestivät 5.-6.10. suunnittelualan luottamusmiesten yhteiset neuvottelupäivät Kirkkonummella. Kahden päivän aikana käsiteltiin raamisopimusta ja syksyn paikallisia palkankorotusneuvotteluja, kuultiin Teknologiateollisuuden ajatuksia sopimusjärjestelmästä ja pohdittiin alan tulevaisuutta.

YTN:n ajankohtaiskatsauksessa UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko summasi puoleenväliin ehtineen raamisopimuksen hyviä ja huonoja puolia.

– Raamisopimuksen yhtenä tavoitteena oli lisätä talouteen vakautta, ja toimet näyttävät vuoden jälkeenkin oikeilta.

Kokko näki myös myönteisenä, että sopimus on yhdistänyt eri henkilöstöryhmiä. Lakimuutoksista hän nosti esille etenkin työttömyysturvan parantamisen ja isyysvapaalain laajennuksen.

Ylemmille toimihenkilöille sopimus jätti myös toivomisen varaa. Kokko piti selkeänä miinuksena neuvotteluaikataulun tiukkuutta, sopimuksen epäselvyyttä, ostovoiman heikkoa kehittymistä sekä työehtosopimuksettomia aloja ja sen vuoksi raamisopimuksen ulkopuolelle jääneiden suurta määrää. Kiista kolmesta koulutuspäivästä ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n asenne raamisopimukseen eivät myöskään anna hyvää kuvaa sopimuksesta.

Työnantaja haluaa paikallista sopimista

Teknologiateollisuus aiheutti elokuun lopussa kohua, kun se ilmoitti haluavansa aloittaa sopimuskumppaneidensa kanssa keskustelut heikentyneen taloustilanteen vaikutuksista yrityksissä syksyllä käytäviin palkantarkistusneuvotteluihin.

– Kustannuskilpailukykyyn voimme vaikuttaa yrityksissä, korosti Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemi omassa esityksessään.

Ismo Kokko kuitenkin ihmetteli, miksi raha ja se, miten kymmenykset jaetaan työpaikoilla, nostetaan aina keskiöön kustannuskilpailukyvystä keskusteltaessa.

– Eräs toimitusjohtaja mainitsi, että heidän kilpailukykynsä koostuu kahdesta asiasta: tuotteiden laadusta ja toimitusvarmuudesta. Hän ei ottanut millään tavalla puheeksi, että pitäisi saada jotkin prosentin kymmenykset nitistettyä.

Ruohoniemi näkisi mielellään työpaikoilla enemmän paikallista sopimista. Hänen mielestään yleiskorotus on vasta viimeinen vaihtoehto ja työpaikoilla pitäisi saada aikaan ratkaisu heidän omista lähtökohdistaan. Korotukset pitäisi kohdentaa oikeudenmukaisesti yhdessä sovitulla tavalla, esimerkiksi tasaamalla mahdollisia palkkavääristymiä.

– Miksi vääristymiä pitäisi korjata palkankorotusprosentista. Työnantaja voisi itse korjata niitä ylimääräisellä rahalla koko vuoden ajan, yleisöstä huomautettiin.

– Pitäisi olla muutakin rahaa käytössä eikä pätevöitymisestä syntyvää palkkakehitystä voida korjata yhteisestä potista, kuului puolestaan toinen kommentti.

Kritiikkiä herätti myös se, että työnantajalta on vaikea saada tarvittavaa tilastotietoa palkkarakenteesta, jotta oikeudenmukainen sopiminen ja ratkaisun seuraaminen olisi mahdollista.

– Avoimuuden puute estää paikallisen sopimisen. Luottamusmiehelle ei vain anneta sellaista tietoa tai työkaluja, että voitaisiin sopia paikallisesti, eräs luottamusmies korosti.

Myös sopimustapaa pitäisi Ruohoniemen mukaan rukata tulevaisuudessa. Yleiskorotusten sijaan pitäisi sopia kustannusvaikutuksesta, jotka jaettaisiin työpaikoilla siellä sovittavalla tavalla.

Syksyn palkankorotusneuvottelut käynnissä

Työpaikoilla käydään parhaillaan neuvotteluja paikallisista palkankorotuksista. Ylemmillä toimihenkilöillä aikaa neuvotteluille on 13.10. asti. Jos erän käytöstä ei päästä sopimukseen, palkkoja korotetaan 1,9 prosentin suuruisella yleiskorotuksella marraskuussa. Toimihenkilöillä määräaika on kuukautta myöhemmin.

Monella työpaikalla neuvottelut ovat jo alkaneet, ja joissakin toimipisteissä on saatu jo aikaan neuvottelutulos. Luottamusmiesten mielestä ongelmana on ollut, että työnantajalta on ollut vaikea saada tarpeeksi tietoa.

– Näyttää siltä, että tällä kierroksella on tulossa enemmän sopimuksia kuin viime vuonna. Silloin lähes kaikissa mentiin perälautaan, jonka seurauksena tuli yleiskorotus. Syksyn palkankorotusneuvotteluista ja sopimisesta tehdään luottamusmiehille kysely joulukuun alkupuolella, kertoi YTN:n suunnittelualan asiamies Teemu Hankamäki.

Lisäksi luottamusmiehet pohtivat ryhmätöissä suunnittelualan tulevaisuutta. Enemmistö oli sitä mieltä, että suunnittelualan omalle sopimukselle on myös jatkossa tarvetta.

Luottamusmiehet pohtivat ryhmätöissä suunnittelualan tulevaisuutta.