Teknon luottamusmiehet puivat työmarkkinatilannetta

Porvooseen viikonvaihteessa kokoontuneet ylempien toimihenkilöiden lähes sata luottamusmiestä kävivät vilkasta keskustelua ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta. Seminaarin pääpaino oli viime syksynä solmitun raamisopimuksen kokemuksissa, edessä olevan sopimuskierroksen muodossa ja sisällössä sekä teknologiateollisuuden yritysten tulevaisuudennäkymissä.

Seminaarin avannut Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari piti viime syksyn kokemuksia pääosin myönteisinä. Hän painotti, että työnantajien kanssa menestyy vain rivejä tiivistämällä.

– Pelkästään pyytämällä tai yksin yrittämällä emme saavuta juuri mitään. Liittojen välisellä yhteistyöllä ja sillä, että työpaikoilla näkyy se, mitä tavoittelette, voimme menestyä, hän opasti.

Porokarin mukaan raamisopimus on poikinut työnantajan puolelta erikoisia näytelmiä, joista kummallisin oli kolmen päivän koulutusoikeudesta syntynyt episodi. Hän piti erikoisena, että koulutusvapaan kohtalo on edelleen auki, vaikka neuvotteluissa oli mukana myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n oma ihminen.

Porokarin mielestä tulevan sopimuskierroksen muoto ja sisältö ovat aidosti auki. Ensin pitää katsoa, kestääkö edes viime syksyn raamiratkaisu loppuun saakka. Työnantaja on väläyttänyt yhtenä mahdollisuutena vientiteollisuuteen Ruotsin mallin mukaista rypäsratkaisua, mitä Porokari piti mielenkiintoisena.

Käteen jäi plussaa ja miinusta

YTN:n teknologiateollisuuden pääneuvottelija Ismo Kokko tenttasi lähes satapäiseltä luottamusmiesjoukolta syksyn raamiratkaisun hyviä ja huonoja kokemuksia. Vilkkaan keskustelun ja tentin lopputulos oli, että syksystä 2011 jäi käteen sekä plussaa että miinusta.

Joidenkin mielestä raamisopimus oli sisällöllisesti sittenkin enemmän puhetta kuin tekoja; asetettuihin tavoitteisiin nähden raami potkaisi ylempiä toimihenkilöitä nilkoille. Selkeiksi miinuksiksi kirjattiin myös aikataulun tiukkuus, raamisopimuksen ulkopuolelle jääneiden suuri määrä, sopimuksen epäselvyys ja ostovoiman heikko kehittyminen ennen muuta ensi vuonna, jolloin se uhkaa kääntyä miinusmerkkiseksi.

Hyvääkin löytyi; YTN:n, Pron ja Metallin yhteistyö synnytti “teknologiateollisuuden palkansaajien ryhtiliikkeen”, joka nähtiin merkittävänä edistysaskeleena. Isyysvapaa, työttömyysturvan parannukset ja kolmen päivän koulutusvapaa laskettiin myös plussaksi.

Palkankorotusten muoto eli perälaudan saaminen sopimukseen oli monen luottamusmiehen mielestä tärkeä asia. Kokko painotti, että ilman neljän päivä lakkoa kaikille tuleva yleiskorotus olisi jäänyt saamatta.

Työelämä on koventunut

Ryhmätyössä seminaarin osallistujat pohtivat hyvän työelämän tunnusmerkkejä. Työskentelyn tavoitteena oli etsiä alustavia teemoja ja tavoitteita tulevalle sopimuskaudelle.

Ryhmätyö ja seminaarissa yleisemminkin käyty keskustelu vahvisti käsitystä työelämän koventumisesta. Työpaikoilla ollaan huolestuneita muun muassa yt-neuvotteluiden yleistymisestä, lisääntyvästä kiireestä ja työpaineesta, ikääntyneiden työntekijöiden kohtelusta ja ammatillisen osaamisen säilymisestä ja kehittämisestä.

Palkankorotusten ja ostovoiman säilymisen ohella ryhmätöissä painottuivat työelämän laadulliset asiat, kuten työssä jaksaminen, mahdollisuus pidentää aidosti työuria ja huolehtia oman osaamisen säilymisestä.