Tutka-menetelmät ohjaavat työhyvinvointiin teknologiateollisuudessa
Julkaistu
Kategoriat
Teknologiateollisuuden Hyvä työ, pidempi työura -hankkeessa luodut Tutka-menetelmät haastavat johdon ja henkilöstön lisäämään työhyvinvointia yhteistyössä.
Työhyvinvoinnin nykytila on selvitetty hankkeen 16 pilottiyrityksissä, ja konkreettiset kehittämistoimenpiteet ovat käynnissä. Kaikkiaan pilottiyrityksiä on 19, mutta kaikki eivät ole ehtineet mukaan samaan tahtiin.
– Hankkeen kautta olemme oppineet ymmärtämään ja johtamaan työhyvinvointia systemaattisesti, kertoi henkilöstöjohtaja Päivi Jäntti Foster Wheeler Energiasta hankkeen seminaarissa 8.6.
Foster Wheelerissä koko henkilöstö on saatu osallistumaan työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tuomaan esille konkreettisia hyvinvointiin vaikuttavia asioita.
– Tiedon jano yllätti meidät, ja olemme panostaneet sisäiseen tiedottamiseen ja jalkautumiseen osastoille, Jäntti sanoi.
Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kimmo Koskinen oli myös tyytyväinen hankkeen tähänastisiin tuloksiin. Esimerkiksi tiedottamista on parannettu yrityksessä.
Toinen seminaarissa esittäytynyt pilottiyritys oli AGCO Sisu Power. Siellä merkittävimmäksi työhyvinvointia lisääväksi asiaksi tunnistettiin me-hengen luominen. Siihen pyritään monin eri keinoin, joita henkilöstö oli ehdottanut heille tehdyssä kyselyssä.
Ylemmät toimihenkilöt voivat paremmin kuin muut
Yksilö-tutkan avulla selvitettiin henkilöstön näkemyksiä työhyvinvoinnin tilasta.
Keskiarvotulosten mukaan teknologiateollisuudessa voidaan hyvin, sillä yli 70 prosentilla vastaajista työhyvinvointi-indeksi oli vähintään hyvällä tasolla. Työhön sitoutuminen ja työmotivaatio tuovat myönteistä energiaa työntekoon.
Henkilöstöryhmistä työntekijöiden tilanne oli heikoin, sillä heidän tylhyvinvointista jäi järjestelmällisesti alle muiden henkilöstöryhmien. Ylemmät toimihenkilöt ja johto voivat parhaiten.
Mielenkiintoista oli myös, että eri henkilöstöryhmien seniorit saivat yleensä korkeimmat työhyvinvointipisteet yksilötutkan eri osatekijöissä.
Kehittämistä riittää
Yritysten välillä on hankkeen tutkijoiden mukaan yllättävän suuria eroja, vaikka parhaiten menestyneet yritykset jäivät nekin aika kauas yhdeksiköstä. Muutamia yhteisiä kehittämistarpeita nousi kuitenkin esiin lähes kaikissa yrityksissä.
Puutteita oli saadussa arvostuksessa, työjärjestelyissä, esimiehen palautteessa ja työtä tukevan koulutuksen riittävyydessä.
Lisäksi henkilöstöllä ei ole mielestään riittävästi aikaa ja voimavaroja ystäville ja harrastuksille. Jaksaminen vanhuuseläkeikään epäilyttää nin kolmasosaa.
– Säännölliselle ja kehittämiseen kannustavalle palautekulttuurille olisi merkittävä tarve teknologiateollisuudessa, totesi hankkeessa työhyvinvoinnin asiantuntijana toimiva professori Juhani Ilmarinen Neliapila-asiantuntijaryhmästä.
Koska monet työhyvinvoinnin osatekijöistä paranivat iän myötä, Ilmarisen mukaan on tärkeää kiinnittää huomiota myös nuorten ja keski-ikäisten työhyvinvointiin. Oman pohdintansa ansaitsee työntekijöiden muita selvästi huonompi tulos.
Testatut työkalut ja
hyvät mallit käyttöön
Yritys-tutkan avulla haluttiin päästä systemaattiseen, konkreettiseen ja nopeaan työhyvinvoinnin kehittämiseen käytännössä.
Siksi kehittämisen kohteet priorisoitiin käyttäen hyväksi yrityksen oman projektiryhmän aitoa pohdintaa, erilaisten näkemysten kuulemista, ja yhteisen tahtotilan aikaansaamista.
Lähes poikkeuksetta työjärjestelyt nousivat listan kärkeen, koska se on laajin työhyvinvointiin vaikuttava kokonaisuus.
Yritys-tutkaprosessin päätteeksi henkilöstöryhmien edustajat tekivät konkreettisen suunnitelman siitä, miten edetään.
Teknologiateollisuuden eri liittojen yhteisen hankkeen tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja pidentää työuria. Yhteismitalliset työkalut tekevät tuloksista vertailukelpoisia.
Hanke laajentuu vuosina 2012-2013. Laajennusvaiheessa kehitetyt työkalut ja toimintamallit levitetään teknologiateollisuuden yritysten käyttöön.