Työaikalakiin ei saa tulla ohituskaistaa

Akava vaatii, että työaikalain soveltamisalan tulee olla mahdollisimman laaja. Poikkeukset lain soveltamisalasta on määriteltävä tarkkarajaisesti ja ennakoitavasti. Paikallisen sopimisen pitää tapahtua jatkossakin nykyisten menettelytapojen ja määräysten mukaan.

Kilpailukykysopimuksessa sitouduttiin edistämään paikallista sopimista työehtosopimusten puitteissa ja tätä on myös toteutettu päättymässä olevalla neuvottelukierroksella. Työaikalain uudistuksessa tätä on kunnioitettava.

Esitys uudeksi työaikalaiksi on valmisteilla ja sen on määrä tulla eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Lakia on valmisteltu pitkään ja sen sisällössä on monia epäselviä kohtia, joiden vaikutukset työmarkkinoihin ja työelämään voivat olla laajoja.

Suomessa oli vuonna 2016 kaikkiaan noin 2,4 miljoonaa työllistä, joista erikoisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli 1 049 000. Tämä henkilöstöryhmä kasvaa kokoa ajan ja tarvitsee jo nykyisen lain puitteissa eniten työaikasuojelua.

Tilastojen mukaan asiantuntijat tekevät paljon ns. harmaata ylityötä, joka ei kuulu päivittäiseen työaikaan ja josta ei makseta erillistä korvausta.

– Työajaksi pitäisi lukea kaikki työhön käytettävä aika, joka ollaan työnantajan käytettävissä. Sen ei pitäisi nykyaikana riippua siitä, missä ja milloin työ tehdään. Myös matka-aika tulee lukea työajaksi. On tärkeää turvata työntekijöiden palautuminen ja riittävät lepoajat, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

Akava korostaa, että työaikalaki on ensisijaisesti työsuojelullinen laki, jolla voidaan vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen ja palautumiseen ja edelleen työurien pituuteen.