Työsopimuksen sudenkuopat – katso nämä ennen kuin allekirjoitat!

YTN-liittoihin on tullut paljon yhteydenottoja työsopimuksien uusimisesta vanhan työnantajan
palveluksessa. Työsopimusta voi muuttaa, jos työntekijä ja työnantaja siitä
yhteisesti sopivat. Työnantaja ei kuitenkaan voi muuttaa työsuhteen olennaisia
ehtoja yksipuolisesti. On myös hyvä muistaa, että työsopimuksen kirjauksien
tulee olla vähintään lainsäädännön tai työehtosopimuksen mukaisia. Lakia ja
työehtosopimusta paremmista ehdoista voi toki aina neuvotella ja sopia.

Liikkeenluovutuksen yhteydessä yrityksen palvelukseen siirtyneillä työntekijöillä työsuhteen ehdot
säilyvät työnantajan vaihtumisesta huolimatta ennallaan ja ne velvoittavat
molempia osapuolia entiseen tapaan. Tällaisessa tilanteessa ei ole tarpeen
kirjoittaa uutta työsopimusta, eikä työntekijällä ole velvollisuutta hyväksyä
uutta ehdoiltaan heikompaa työsopimusta.

 Oheisen esimerkin avulla tuomme esille työsopimuksien yleisiä sudenkuoppia. Ennen työsopimuksen
allekirjoittamista kannattaa pyytää oman liiton lakimiestä tarkistamaan
sopimuksen sisältö.

TYÖSOPIMUS

Oy Yritys Ab (jäljempänä työantaja) ja Timo Työteliäs (sotu, jäljempänä työntekijä) ovat
solmineet seuraavan työsopimuksen:

 Mikä on työnantajan osoite? Kuka on lähin
esimies?

 TYÖSUHDE JA
VOIMASSAOLOAIKA

 Työntekijän työsopimus on työsuhteen alkamisajankohdasta x.x.xxxx lähtien voimassa toistaiseksi.

 Jos
työsuhteeseen tullaan liikkeenluovutuksessa vanhana työntekijänä, niin työsuhteen
alkamisajankohdaksi pitäisi merkitä se päivämäärä, mikä oli edellisessä
työsopimuksessa työsuhteen alkamispäivämäärä.

 TYÖTEHTÄVÄT

Työntekijä toimii tämän työsopimuksen alkaessa alan perustöissä. Työtehtävät
voivat muuttua henkilöstö-, projekti- ja organisaatiotilanteen mukaan.

 Työtehtävien tarkka määrittely puuttuu. Epämääräisyys
sallii työnantajalle vapaat kädet työtehtävien määrittelyn suhteen. Jatkossakin
tehtävät kannattaa määritellä sopimukseen aina uudestaan, jos työ/toimenkuva
muuttuu.

 Toimessaan työntekijä on työnantajan johdon ja valvonnan alainen ja
työnantaja on oikeutettu, työsopimuslain säätämän toimivaltansa mukaisesti,
antamaan lähempiä ohjeita työn suorittamista varten.

 Lähtökohtaisesti ok.

 Työntekijän asemapaikkakunta on työsuhteen alkaessa Köykkylä.
Työntekijä on kuitenkin velvollinen oma-aloitteisesti tehtäviensä edellyttämin
tavoin matkustamaan ja suorittamaan tehtävänsä siellä, missä se olosuhteisiin
nähden on tarkoituksenmukaisinta sekä noudattamaan kulloinkin voimassaolevaa
henkilöstökäsikirjaa sekä kansainvälisiä menettelytapoja. Vapaa-aikana
tapahtuva matkustaminen on huomioitu työntekijän työehdoissa.

 Tämä on vaarallinen ansa. Asemapaikkoja ei
mielellään kannata määritellä kuin yksi, muutoin voi sitoutua loikkimaan eri
toimipisteiden ja asemapaikkojen välillä. Mitä ovat ” kulloinkin voimassaoleva
henkilöstökäsikirja sekä kansainväliset menettelytavat”? Saako nämä
nähtäväkseen milloin vain? On riski sitoutua sellaiseen, mikä on työnantajan
yksipuolisessa määrittelyvallassa ja voi vaihtua milloin vain. Henkilöstökäsikirja
ja kansainväliset menettelytavat eivät voi olla ristiriidassa Suomen
lainsäädännön ja työehtosopimuksen kanssa.

Koko lause “vapaa-aikana tapahtuva
matkustaminen on huomioitu työntekijän työehdoissa” otettava pois, sillä sen
myötä työnantajalla ei ole mitään velvollisuutta maksaa vapaa-aikana
matkustamista mitään. Vapaa-aikana matkustamisen korvaukset tulevat
työehtosopimuksesta (§ 17), eikä siitä voida paikallisesti muuta sopia.

 Mikäli työntekijä suorittaa työtehtäviään ulkomailla komennuksella,
noudatetaan sanottuun ulkomaankomennukseen työnantajan kulloistakin käytäntöä.

 Mikä tämä “kulloinenkin käytäntö” on? Onko
yrityksessä jokin komennuspolitiikka? Ulkomaan työmatkoista pitää sopia aina
työntekijän kanssa, ne eivät toimi määräyspohjalta, eli mitä “mikäli” -sanalla
tarkoitetaan?

 KOKOPÄIVÄTOIMI

 Työnantaja on palkannut työntekijän kokopäivätoimeen. Ilman työnantajan
etukäteen antamaa kirjallista suostumusta ei työntekijä saa ottaa hoitaakseen
muuta palkallista tehtävää tai harjoittaa muuta palkallista toimintaa omaan tai
toisen lukuun.

 Jokaisella on perustuslain turvaama oikeus
hankkia elantonsa valitsemallaan työllä. Kokopäivätoimi-määritelmä ei voi
rajoittaa myöhemmin mahdollisesti sovittavaa osa-aikatyötä. Työnantaja voi
kieltää kilpailevat työsuhteet, mutta työntekijän oikeutta muun työn tekemiseen
silloin, kun siitä ei aiheudu haittaa tämän työsopimuksen mukaisen työn
tekemiselle, ei voida rajoittaa. Tällainen sopimusehto rajoittaa työntekijän
oikeuksia enemmän kuin on välttämätöntä työnantajan oikeutettujen intressien
turvaamiseksi, joten ehto on kohtuuton.

 Viikoittainen työaika on 37,5 tuntia ja päivittäinen
työaika 7,5 tuntia.

 Työsopimuksessa on usein kirjaus
työehtosopimuksen mukaisesta säännöllisestä työajasta (esim. maanantaista
perjantaihin klo 8.00 – 16.00) sekä ylitöiden korvaamisesta. Normisto löytyy
työehtosopimuksen pykälistä 8 ja 12.

 Lisäksi on hyvä huomioida, että työnantajan
tulee työaikalain velvoittamana seurata työntekijöidensä työaikaa. Onhan
työajanseuranta kunnossa?

PALKKA

 Työntekijän vuosipalkka on työsuhteen alkaessa xx.xxx euroa.

 Palkan suuruus tarkistetaan työnantajan harkinnan mukaan ja otetaan työnantajan
käsiteltäväksi vuosittain

 Palkka maksetaan
kuukausittain työnantajan kulloinkin noudattamana palkanmaksupäivänä.
Työsuhteen alkaessa palkanmaksupäivä on kunkin kuukauden 25. päivä.

 Työehtosopimuksen mukaisesti työntekijän palkka määräytyy
pääsääntöisesti kuukausipalkkana, mikä tarkoittaa, että siinä voi olla esim.
provisio-osuutta. Kuukausipalkka (pohjapalkka) pitää kuitenkin määrittää, koska
sitä verrataan työehtosopimuksen vähimmäispalkkataulukoon, jota ei sa alittaa. Työnantajan
mahdollisuus linjailla palkanmaksupäivää kuulostaa erikoiselta. 

 LUONTOISEDUT

 Palkan lisäksi työntekijällä on oikeus lounasetuun ja työterveyshuoltoon
työnantajan kulloinkin noudattaman käytännön mukaan. Työsuhteen alkaessa
lounasedun suuruus on 184,80 EUR/ kk. Lounasedun voi ottaa joko rahana tai
lounasseteleinä.

 Mitä tarkoittaa “työnantajan kulloinkin noudattaman
käytännön mukaan”? On myös hyvä varmistaa, että “palkan lisäksi” tarkoittaa
sitä, että kyseinen etu tulee todellakin palkan päälle, eikä sitä toisin sanoen
vähennetä palkasta?

 Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtävien suorittamiseen
tarvittavan matkapuhelimen ja kannettavan tietokoneen. Työntekijä sitoutuu
huolellisesti huolehtimaan käyttöön saamastaan omaisuudesta ja käyttämään sitä
työnantajan antamien ohjeiden mukaan.

 Lähtökohtaisesti ok.

 MATKAKORVAUS JA
PÄIVÄRAHAT

 Työntekijä on oikeutettu matkakorvaukseen ja päivärahaan matkojen ajalta
työnantajan kulloinkin erikseen vahvistamien ohjeiden mukaan.

 Mitä ovat
“työnantajan kulloinkin erikseen vahvistamat ohjeet”? Matkakustannusten
korvaaminen ja päivärahojen maksaminen on määritelty työehtosopimuksessa (§ 17),
eikä niitä koskevia määräyksiä voida alittaa.

 LOMA

 Työntekijän lomaedut määräytyvät voimassa olevan vuosilomalain mukaisesti.
Edelliseltä työsuhteelta kertyneet vuosilomat siirtyvät uudelle työsuhteelle.

 Lähtökohtaisesti ok. Työehtosopimus (§ 22)
antaa lisämääreitä vuosiloma-asiaan.

SAIRAUS

 Sairauden
aiheuttama poissaolo korvataan lain ja työnantajan kulloinkin voimassaolevan
käytännön mukaisesti.

 Työehtosopimuksen kirjauksia sairauspoissaoloista
(§ 18) ei voida alittaa.

 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

 Työntekijällä on oikeus osallistua osaamistaan kehittävään ja ylläpitävään koulutukseen,
jonka kulut työnantaja maksaa. Työnantaja ja työntekijä valitsevat yhdessä
sopivat koulutustilaisuudet.

 Lähtökohtaisesti ok.

TYÖAIKA- JA KULURAPORTOINTI

 Työntekijän vastuulla on raportoida työaika ja kulut työnantajan ohjeen mukaan kahden
viikon välein Yrityksen käyttämän ajankirjausjärjestelmän kautta määrätyn
aikarajan puitteissa. Lähettämällä aika- ja kuluraportin työntekijä sähköisellä
allekirjoituksellaan vahvistaa raportoineensa työtunnit ja kulut oikein sekä
noudattavansa Yrityksen menettelytapoja ja eettisiä periaatteita.

 On hyvä selvittää ” työnantajan ohjeet”sekä ” Yrityksen
menettelytavat ja eettiset periaatteet”. Mistä ne löytyvät ja mitä tarkoittavat
tässä yhteydessä?

 TYÖEHTOSOPIMUS

 Työsuhteessa
noudatetaan Tietotekniikan Palvelualan työehtosopimusta. 

ETURISTIRIIDAT

 Työntekijä sitoutuu olemaan tämän sopimuksen voimassaoloaikana
harjoittamatta suoraan tai välillisesti sellaista toimintaa tai olemaan
myötävaikuttamatta sellaiseen toimintaan, joka on ristiriidassa työnantajan
etujen kanssa sekä välttämään kaikkea mikä on ristiriidassa hänen asemassaan
olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa ja olisi
omiaan tuottamaan vahinkoa työnantajalle tai sen asiakkaalle.

Tämä vastaa työsopimuslain lojaliteettimääräyksiä eli lähtökohtaisesti ok.

 TYÖNANTAJAN OIKEUDET

 Kaikki työntekijän työhön ja sen tuloksiin liittyvät aineelliset ja aineettomat
oikeudet kuuluvat ilman eri korvausta yksin työnantajalle, joka saa muun ohessa
muutella niitä sekä luovuttaa oikeutensa edelleen.

Työsuhdekeksintöjä koskeva lakimäärittää tietyissä
tapauksissa työntekijälle korvauksen. Suositellaan tekemään erikseen sopimus
työsuhdekeksintöihin (ja muihinkin immateriaalioikeuksiin) liittyen.

 SALASSAPITO JA KILPAILUKIELTOSOPIMUS

 Työntekijä sitoutuu pitämään salassa sopimussuhteen aikana ja myös työsuhteensa
päättymisen jälkeen työnantajan liike- ja ammattisalaisuudet, jotka hän on
työnantajan palveluksessa ollessaan saanut tietoonsa.

Työntekijä sitoutuu 3 kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä olemaan tekemättä työsopimusta sellaisen
työnantajan kanssa, joka kilpailee Yrityksen toiminnan kanssa jollain tämän
harjoittamista osa-alueista, sekä olemaan harjoittamatta tällaista toimintaa
myöskään omaan lukuunsa. Näiden velvoitteiden rikkomisesta työntekijä on
velvollinen maksamaan Yritykselle sopimussakkona 3 kuukauden palkkaa vastaavan
rahasumman.

 Kilpailukielto pitäisi jokaisen työntekijän osata arvioida erikseen, onko
siihen lainmukainen “erityisen painava syy”. Yllä oleva määräys rajaa
käytännössä kaikki alan työt kolmen kuukauden kiellon piiriin ja on siten
kohtuuton.

 Sopimussakkoa ei voida liittää salassapitovelvoitteen rikkomiseen, koska
laki ei mahdollista sellaisesta sopimista kuin ainoastaan kilpailukiellon
osalta. Salassapitovelvoitteen osalta korvausvelvollisuus on määritelty
pakottavasti työsopimuslaissa. Tämä ehto on salassapitovelvoitteen osalta
mitätön.

 VAKUUTUKSET

 Työnantaja sitoutuu työntekijän hyväksi vakuutusyhtiössä merkitsemään
kaikki työnantajan lakisääteiset eläke- ja muut vakuutukset.

 Lähtökohtaisesti ok.

 IRTISANOMINEN

Kumpikin
sopijapuoli voi irtisanoa tämän työsopimuksen voimassaolevia lakeja sekä
työehtosopimusta noudattaen.

Lähtökohtaisesti ok.

 HENKILÖTIETOLAIN MUKAINEN TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUS

 Työntekijä hyväksyy, että työnantaja voi tallettaa, käyttää ja säilyttää häntä koskevia, työsuhdetta
ennen tai sen aikana kertyneitä, henkilötietoja (mukaan lukien työsuhteen
hoitamiseen olennaisesti vaikuttavat terveydentilaa ja sairautta koskevat
tiedot sekä muut työntekijän henkilöä koskevat olennaisesti työntekoon
liittyvät tiedot) ja myös luovuttaa tietoja muille samaan taloudelliseen
etuyhtymään kuuluville (myös ulkomaalaisille) yhtiöille työsuhteen aikana ja
sen päättymisen jälkeen ilman aikarajoitusta.

Tämä on äärimmäisen kyseenalainen ehto. Laki
yksityisyyden suojasta työelämässä sisältää tietojen keruun osalta ns.
tarpeellisuusvaatimuksen. Toisin sanoen vain tarpeelliset tiedot voidaan kerätä
ja säilyttää lain edellyttämän ajan. Työnantajan on hävitettävä työntekijää
koskevat tiedot välittömästi, kun ne eivät ole enää tarpeellisia. Lisäksi
työnantaja ei saa luovuttaa työntekijää koskevia tietoja yhtiön ulkopuolelle,
eikä varsinkaan enää työsuhteen päätyttyä.

 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN

Tämän sopimuksen
soveltamisesta ja tulkinnasta mahdollisesti johtuvat erimielisyydet, joita ei
ole voitu sopijapuolten välisin neuvotteluin ratkaista, ratkaistaan ensi
asteessa Helsingin käräjäoikeudessa.

 Oikeudenkäynmiskaari kumoaa tilanteen mukaan
kyseisen määräyksen. Esimerkiksi työehtosopuksessa sovituista asioista tulevat
erimielisyydet hoidetaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti, tarvittaessa
työtuomioistuimessa.

 SOPIMUSKAPPALEET

 Tätä työsopimusta
on tehty kaksi alkuperäiskappaletta, yksi työnantajalle ja yksi työntekijälle.

Paikka, xxxxxkuun  xx. päivänä 20xx

Oy
Yritys Ab                                                      Työntekijä

______________________________                ________________________________

Nimi                     
                                                  Nimi