Skip to content

Älä mene housut kintuissa neuvottelemaan työehdoista! IT-alan työntekijä sekä työnantaja – Valmistaudu yleissitovuuden jälkeiseen aikaan!

In English

”Hyvä, jos yleissitovuus lähtee, me neuvotellaan paikallisesti.” IT-alalta onkin näillä näkymin lähdössä yleissitovuus. Jotta et joutuisi housut kintuissa paikallisen sopimisen neuvottelupöytään, lue alta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa niiden kannalta, jotka toimivat joko työntekijöinä tai työnantajina yrityksissä, jotka eivät aio liittyä uuteen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n.

YTN-liittojen (eli esimerkiksi Insinööriliiton, TEKin, Tradenomien, Ekonomien ja YTY:n) sekä Tietoala ry:n jäsenten edustajat neuvottelevat yhdessä parin vuoden välein työnantajapuolen kanssa IT-alan eli tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksesta (TES). Työehtosopimuksesta tulee sellaisia keskeisiä ja usein itsestään selvyyksinä pidettyjä työehtoja kuten palkalliset vanhempainvapaat, sairausajan palkka, lomarahat, ylityö- ja matkakustannusten korvaukset sekä palkkojen yleiskorotukset. Nämä eivät siis tule laista vaan työehtosopimuksesta.

Tänä syksynä työnantajien edustajana neuvotteluissa toimii uusi työnantajaliitto Teknologiateollisuus ry:n alle perustettu Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Jotta neuvoteltava uusi työehtosopimus olisi yleissitova, eli koskisi kaikkia alalla toimivia yrityksiä ja niiden työntekijöitä, tulisi Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyrityksissä työskennellä vähintään puolet alan työntekijöistä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että liittyneitä yrityksiä ei ole tarpeeksi ja alan työehtosopimuksen yleissitovuus menetetään samalla, kun nykyisen työehtosopimuksen voimassa olo päättyy 30.11.2021. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos useampi iso IT-alan työllistäjä päättää vielä liittyä uuteen työnantajayhdistykseen.

Toimitko työntekijä- tai työnantaja-asemassa yrityksessä, joka ei ole liittynyt Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n? Lue alta (työntekijöille / työnantajille), miten mahdollinen yleissitovuuden menetys voi vaikuttaa sekä työntekijään että työnantajaan tämmöisissä yrityksissä.

Työntekijöille

Miten yleissitovuuden menetys muuttaisi työntekijän elämää yrityksessä, joka ei kuulu Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n?

  • Jos työehtosopimuksen jälkisuojaa ei olisi olemassa sellaiset tärkeät työsuhteen ehdot kuten aiemmin mainitut palkalliset vanhempainvapaat, sairausajan palkka, lomarahat, ylityö- ja matkakustannusten korvaukset sekä palkkojen yleiskorotukset eivät enää velvoita työnantajaasi. Työnantaja voisi halutessaan nämä maksaa, mutta sen ei tarvitsisi niitä maksaa.  Työnantaja voisi yksipuolisella ilmoituksella lopettaa esimerkiksi lomarahojen maksamisen. Työntekijä- ja työnantajaliitot ovat tällä hetkellä erimielisiä jälkisuojan olemassaolosta 30.11.2021 jälkeen. YTN:n ja Tietoala ry:n kanta on, että jälkisuoja jatkaa nykyisiä työsuhteen ehtoja niiden osalta, joiden työsuhde on alkanut ennen 1.12.2021.
  •  Monista asioista, joista on aiemmin sovittu työehtosopimuksessa, olisi tärkeää sopia joko omassa työsopimuksessa tai paikallisella sopimuksella. Sekä henkilökohtaisten työsopimusten että paikallisten sopimusten tekemisessä kannattaa ehdottomasti konsultoida YTN-liittojen juristeja. Työnantajan juristit valvovat sopimuksissa yrityksen etua, eivät työntekijän.
  •  Työntekijöitä ei koske enää työrauhavelvoite. Yleissitovan työehtosopimuksen aikana työntekijät eivät sopimuksen mukaan järjestä lakkoja. Jos työehtosopimus ei enää koske yritystä, voivat työntekijät halutessaan protestoida työnantajan yksipuolisia ilmoituksia työehtojen heikennyksiä vastaan järjestämällä esimerkiksi yrityskohtaisia lakkoja.
  • Mitä työntekijä voi nyt tehdä turvatakseen oman asemansa? Voit liittyä oman alasi ammattiliittoon, jos et kuulu vielä siihen. Voit etsiä sinulle sopivan liiton täältä: www.jaseneksi.fi. Lisäksi sinun kannattaa keskustella tilanteesta työpaikkasi henkilöstöedustajien eli esimerkiksi luottamusmiehen sekä kollegoidesi kanssa ja viedä viestiä tilanteesta myös työnantajalle. Varmista, että myös työkaverisi ja työnantajasi saavat tämän tiedon jakamalla tämän artikkelin linkkiä heille

Työnantajille

Miten yleissitovuuden menetys muuttaisi työnantajan elämää Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kuulumattomassa organisaatiossa?

  • Työnantaja tipahtaa työehtosopimuksen piiristä työlainsäädännön piiriin 30.11.2021. Yrityksen johto ja HR joutuvat selvittämään, miten yrityksessä toimitaan, kun työehdot tulevat jatkossa TESsin sijaan työlainsäädännöstä.
  • Monissa yrityksissä tulee tarve lähteä rakentamaan ja neuvottelemaan yrityskohtaista työehtosopimusta, jonka räätälöinti voi vaatia paljon johdon, HR:n, henkilöstöedustajien sekä juristien aikaa ja panostusta. Yrityskohtaista työehtosopimusta laatiessa tulee ottaa huomioon, että laki ei mahdollista paikallista sopimista yhtä laajasti kuin valtakunnallinen työehtosopimus. Esimerkiksi yritys ei voi kopioida tällä hetkellä voimassa olevaa työehtosopimusta ja jatkaa toimintaa täysin sen mukaan. Paikallisella työehtosopimuksella voidaan sopia selvästi rajoitetummin, vain lain mukaisesti. Esimerkiksi liukuvan työajan vuorokausiraja ja enimmäiskertymä ovat suppeammat. Lisäksi työajan seurannan jakso on lain mukaan 4 kuukautta, kun se nykyisessä työehtosopimuksessa on 6 kuukautta ja sovittavissa 12 kuukauteen.
  • Olemassa olevaan yleissitovaan TESsiin nojaavien paikallisten sopimusten voimassaolo voi pahimmillaan päättyä 30.11.2021. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus sisältää erittäin laajat paikallisen sopimisen mahdollisuudet työlainsäädännön ohi tai sitä täydentävästi. Näitä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ei ole enää käytössä, ei edes yrityskohtaisissa TESseissä, jotka mahdollistavat vain valtakunnallista tessiä suppeamman sopimisen.
  • Koko alaa koskeneiden samankaltaisten työehtojen myötä yleissitovuus on ohjannut yrityksiä kilpailemaan työehtojen karsimisen sijasta esimerkiksi tuotteen tai palvelun laadulla, toimitusvarmuudella sekä asiakastyytyväisyydellä. Jatkossa erityisesti kansainvälinen kilpailu alemman kustannustason maista voi aiheuttaa kustannuspaineita. Esimerkiksi tällä hetkellä Suomessa toimivat intialaisyritykset noudattavat yleissitovaa työehtosopimusta, johon on kirjattu mm. minimipalkka. Laissa minimipalkkaa ei ole määritetty.
  • Rekrytointi ja nykyisten työntekijöiden sitoutuminen voi olla haasteellisempaa, jos työehdoista ja niiden jatkuvuudesta on yrityksessä epävarmuutta. Lisäksi yksittäisten työsopimusten neuvotteluihin saatetaan joutua käyttämään enemmän aikaa ja resursseja, koska sovittavana on useita asioita, jotka aiemmin ovat tulleet työehtosopimuksesta.
  • Työrauhavelvoitteen voimassaolo päättyy 30.11.2021. Jatkossa yrityksen työntekijät voivat halutessaan järjestää paikallisia lakkoja protestoidakseen, jos työnantaja heikentää työehtoja. Ennen kuin yleissitovat työehtosopimukset yleistyivät, oli huomattavasti enemmän yrityskohtaisia lakkoja.
  • Mitä työnantaja voi tehdä helpottaakseen omaa tilannettaan? Työnantaja voi liittyä Teknologiateollisuuden työnantajat ry:een ja näin ulkoistaa työehdoista neuvottelun yhdistykselle. Jos riittävän moni työnantaja liittyy yhdistykseen, tulee työehtosopimuksesta myös yleissitova. Liittymällä työnantajaliittoon yrityksenne on mukana vaikuttamassa työehtosopimuksen sisältöön ja työehtoihin koko alalla. Myös paikallinen sopiminen laajemmin on mahdollista työnantajayhdistyksen jäsenille. Tällöin myös työrauhavelvoite astuu yrityksessänne voimaan samalla, kun valtakunnallinen työehtosopimus on solmittu.

Miksi laki hankaloittaa paikallista sopimista? Mikä paikallisessa sopimisessa on vikana?

Paikallinen sopiminen on rajoitettua, koska se helposti muuttuu paikalliseksi saneluksi, sillä työnantajan ja työntekijöiden valtasuhde ei ole lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Suomessa ei tällä hetkellä ole tarvittavaa lainsäädäntöä, joka takaisi samanlaisen tasavertaisen paikallisen sopimisen kuin esimerkiksi Saksassa olevat yritysneuvostot ja Ruotsissa myötämääräämislaki. Laki turvaa siis työntekijöiden asemaa rajoittamalla paikallista sopimusta, joka heikentäisi työntekijöiden asemaa. Työntekijöiden asemaa tai työehtoja parantavaan paikalliseen sopimiseen sen sijaan ei ole esteitä, ei ole ollut tähänkään asti, toisin kuin ehkä median antama kuva kertoo. Paremmin saa aina sopia!

Lisätietoa:

Minna Anttonen, minna.anttonen@ytn.fi
YTN-tietoalan pääneuvottelija

Björn Wiemers, bjorn.wiemers@ytn.fi
YTN-tietoalan sopimusalavastaava

Jyrki Kopperijyrki.kopperi@tietoala.fi
Tietoala ry:n puheenjohtaja

Uutiset ja tiedotteet