Artikkeli: YTN-data 2023 – Palkat kasvoivat, mutta inflaatio söi jälleen ostovoimaa
Julkaistu
Kategoriat
YTN-liittojen jäsenten mediaanipalkka vuonna 2023 oli 4921 euroa kuukaudessa, 167 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Inflaation vaikutuksesta jäsenten ostovoima kuitenkin heikentyi jo toisena vuonna peräkkäin, joskin vähemmän kuin vuonna 2022.
Mediaanipalkka syksyllä 2023 oli YTN-liittojen jäsenillä 3,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajahintojen nousu vastaavalla ajanjaksolla oli 4,9 prosenttia. Niinpä reaaliansiot laskivat 1,4 %, mutta syksystä 2021 syksyyn 2022 ne laskivat 3,9 %.
– Edellisvuotta useampi vastaaja kertoi, että oma palkka oli noussut. Vastauksissa korostui myös yleiskorotuksen merkitys palkalle. Sen sai 63 prosenttia, edellisvuonna puolet. Meriittikorotuksen eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan korotuksen sai 21 prosenttia, ja tämä osuus on pysynyt viime vuodet melko samana, kertoo tutkija Tuunia Keränen.
Keskiarvopalkka oli 5370 euroa kuussa, 154 euroa enemmän kuin 2022. Alkupalkan eli juuri työelämässä aloittaneiden palkan mediaani oli 3450 euroa; kasvua oli 150 euroa.
Parhaat ansiot ylemmillä toimihenkilöillä on rahoitusalalla, joka on aiemmissakin YTN-datoissa ollut palkkajohtajana. Vastaajien ilmoittama mediaanipalkka oli 6000 euroa. Pienimpiä palkkoja maksettiin järjestöalalla (mediaani 4450 euroa) ja suunnittelualalla (4200 euroa).
YTN-data on vuosittain koottava kyselyaineisto, joka on yhteenveto Ylemmät Toimihenkilöt ry:n jäsenliittojen omista työmarkkinatutkimuksista. Mukana on 10 liittoa. Kyselyt toteutetaan syksyllä, tulokset valmistuvat keväällä. Vastaajia oli noin 29 600. Heistä 65 % ilmoitti toimivansa asiantuntijatehtävissä, 31 % oli vähintään keskijohdon tasolla. 38 % vastaajista oli naisia. Lähes puolet vastaajista, 47 %, työskenteli Uudellamaalla.
TULEVAISUUDENUSKO HEIKENTYI, PERHEVAPAA-ASIAT MONELLE VIERAITA
Keräsen mukaan tutkimuksen tuloksissa oli silmiinpistävää, että vastaajien näkemykset lähitulevaisuudesta olivat selvästi synkempiä kuin vuonna 2022.
– Oltiin lähellä korona-ajan tasoa, vain vähän optimistisempia. Varsinkin rakennusalan vastaajat kokivat, että näkymät ovat heikentyneet, mikä tietysti on loogista, koska alan tilanne on vaikea. Myös rakennusalaa lähellä olevan suunnittelualan vastauksissa näkyi sama.
Vastaajista 83 % koki työsuhteensa vakaaksi; määrä oli 6 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Työpaikkansa tilannetta vakaana piti 70 %, ja edellisvuonna 82 %, joten tässä ero oli huomattava.
Uutena teemana YTN-datassa olivat perhevapaat. Asiasta kysyttiin, koska perhevapaita koskeva lakiuudistus tuli voimaan vuonna 2022. Uudistus osoittautui monille ylemmille toimihenkilöille tuntemattomaksi: vain 42 % vastaajista kertoi tietävänsä, miten perhevapaajärjestelmä oli muuttunut. Noin kaksi kolmesta ei tiennyt, onko omalla työpaikalla palkallinen perhevapaa.
– Ellei perhevapaiden pitäminen ole itselle ajankohtaista, on tavallaan ymmärrettävää, että tietoa ei ole. Mutta epätietoisuus oli kuitenkin aika suurta, sanoo Keränen.
Pitkällä aikavälillä työelämä vaikuttaa muuttuvan perhevapaiden pitämiselle suopeammaksi. Vuoden 2013 YTN-datassa vastaajista 21 % allekirjoitti väitteen, jonka mukaan perhevapaiden käyttö vaikuttaa haitallisesti urakehitykseen. Nyt näin arvioi 12 %.
– Toinen asia, jossa kehityksen suunta työelämässä näyttää olevan oikea, liittyi lyhennettyyn työaikaan, kuten osittaiseen hoitovapaaseen. Vuosikymmen sitten vastaajista 38 % koki, että työnantaja suhtautuu siihen myönteisesti, nyt jo puolet.
YLEISKOROTUS ON ANSIOKEHITYKSEN TAKAAJA
YTN:n varapuheenjohtaja ja neuvottelupäällikkö Teemu Hankamäki katsoo tutkimuksen osoittavan, että yleiskorotus on edelleen tärkeä elementti työehtosopimuksissa.
– Tulokset antavat aihetta olettaa, että ylemmät toimihenkilöt odottavat korotuksia tai ainakin sitä, että palkka pysyisi edes inflaation kyydissä. Yleiskorotus puolustaa paikkaansa ansiokehityksen takaajana. Meidän tavoitteenamme on sopia yleiskorotuspainotteisia palkkaratkaisuja.
Ostovoiman hiipumiseen jo toisena perättäisenä vuotena johtanut inflaatio on taloudelle harmillinen ilmiö, johon ei kotikonstein voi vaikuttaa paljonkaan.
– Se on valitettavasti Suomen työmarkkinakentän ulkopuolelta tuleva ominaisuus. Palkkainflaatiostahan ei ole kyse. Toivotaan, että inflaatio vakiintuisi parin prosentin kieppeille, mitä Euroopan keskuspankki tavoittelee.
Palkoista käydään varmasti taas kerran tuimaa taistoa syksyn neuvottelukierroksella, mutta yhdestä asiasta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa Hankamäki on mielissään.
– Suomessa on paljon tessejä, joissa perhevapaiden palkallisuutta ei ole hoidettu kuntoon eikä päivitetty vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. Osa sopimuksista on siis edelleen syrjiviä vanhempainvapaitten käytössä. Siitä olen erittäin tyytyväinen, että YTN on omat tessinsä tässä suhteessa hoitanut kuntoon. Niiden kirjaukset kannustavat liittojemme jäseniä pitämään perhevapaita mahdollisimman tasapuolisesti, mikä on tasa-arvon kannalta erittäin tärkeää.
ICT-ALALLA PERHEVAPAIDEN PITÄMINEN TOIMII HYVIN
Miltä YTN-datan tulokset näyttivät yksittäisten alojen kannalta? ICT-alan sopimusalavastaava Joonas Kopra toteaa, että palkkavertailussa ala on ylempää keskikastia.
– Mediaanipalkka oli 5237 euroa, se oli vuodessa noussut reilut 200 euroa. Tämä oli ylemmillä toimihenkilöillä neljänneksi parhaiten palkattu ala.
Perhevapaiden käyttäminen vaikuttaa ICT-alalla sujuvan. Vastaajien mielestä asia on pääsääntöisesti hoidettu työpaikoilla hyvin.
– Vastaajat eivät esimerkiksi kokeneet, että perhevapaan pitäminen olisi haitannut heidän urakehitystään. Työhön palaajat ovat jatkaneet samantasoisissa tehtävissä ja samoilla työehdoilla, Kopra kertoo.
ICT-alan työnantajat vaikuttavat huomioivan erilaisia perhemuotoja hieman paremmin kuin muilla aloilla. 40 % vastaajista arvioi huomioinnin olevan riittävää, kun kaikista vastaajista osuus oli kolmannes. Suurin osa vastasi kysymykseen ”en osaa sanoa”, mikä selittynee sillä, että useimmilla ei asiasta ole omakohtaista kokemusta. Vain viitisen prosenttia koki, että erilaisia perhemuotoja ei ole huomioitu tarpeeksi hyvin.
JÄRJESTÖALAN PALKKAUKSESSA KEHITETTÄVÄÄ, TYÖNANTAJIEN PERHEVAPAA-ASENTEET PLUSSAA
Järjestöalan palkkataso on YTN-liitoissa perinteisesti ollut matalimmasta päästä.
– Toivoisi, että palkkataso vastaisi sitä moniosaajuutta, mitä järjestötyö edellyttää. On hallittava substanssin lisäksi taloutta, hallintoa, viestintää, projektien toteuttamista, johtamista, verkostoitumista… sopimusalavastaava Amalia Poutanen luettelee.
Tulospalkkauksen piirissä on alalla vain 14 % vastaajista, kun koko YTN-datan keskiarvo on 54 %. Monet työsuhteet ovat määräaikaisia, ja usein ongelmana ovat myös ns. epätyypilliset työajat, mikä käytännössä merkitsee paljon ilta- ja viikonlopputöitä.
Positiivista järjestöalalla on tuki työn ja perheen yhteensovittamiselle. 61 % vastaajista näki työnantajan suhtautuvan myönteisesti ei-synnyttävän vanhemman perhevapaan käyttöön; kaikista vastaajista näin arvioi 54 %. Alan vastaajista puolet kertoi työnantajan huomioivan riittävästi erilaiset perhemuodot, kaikista vastaajista 33 %.
Poutanen huomauttaa, että perhevapaisiinkin liittyy alalla erityinen sudenkuoppa.
– Järjestöalalla ei ole yhtenäisiä työehtoja. Osa järjestöistä on työehtosopimusten piirissä, osa ei. Niissä, jotka ovat sopimuskentän ulkopuolella, ei välttämättä ole palkallista perhevapaata, ellei työntekijä ole tästä erikseen huomannut sopia.
Tutustu YTN-datan tuloksiin. Lue myös blogi perhevapaisiin liittyvistä tutkimustuloksista.
Teksti: Mikko Nikula