YTN-data: Palkat nousivat mutta eivät pysyneet inflaation perässä

YTN-liittojen jäsenten mediaanipalkka vuonna 2022 oli 4754 euroa kuukaudessa. Se kasvoi 200 euroa edellisvuodesta, mutta ostovoima kuitenkin heikentyi rajun inflaation takia.

Mediaanipalkka oli 4,4 prosenttia suurempi kuin vuonna 2021, mutta inflaatio aikavälillä lokakuusta 2021 – lokakuu 2022 oli peräti 8,3 prosenttia. YTN-liittojen jäsenistön reaalipalkat siis heikentyivät. Reaalipalkka kuvaa palkan ostokykyä, eli siihen vaikuttavat hintatason muutokset.

– Palkankorotuksista on sovittu kahdeksi vuodeksi tilanteessa, jossa tuleva inflaatiovauhti oli vielä jonkinasteinen arvoitus. Korotukset kompensoivat inflaatiota mutta valitettavasti ne eivät välttämättä riitä estämään ostovoiman heikentymistä. Sitä onkin lähes mahdoton taklata, koska inflaation takana ovat pääasiassa ulkoiset syyt: Euroopassa soditaan, ja etenkin energia sekä ruoka ovat kallistuneet, sanoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.

Keskiarvopalkka YTN-liittoihin kuuluvilla oli 5216 euroa, joka oli 148 euroa enemmän kuin edellisvuonna. Alkupalkka eli juuri työelämään siirtyneiden palkka oli mediaaniltaan 3300 euroa; summa kasvoi 100 euroa.

Tiedot käyvät ilmi YTN-datasta 2022 eli YTN:n jäsenliittojen työmarkkinatutkimusten yhteenvedosta. Viime syksynä kerätyissä aineistoissa vastaajia oli yhteensä vajaat 29 000.

TES JA YLEISKOROTUS EDELLEEN TÄRKEITÄ

Palkkansa kertoi nousseen 78 prosenttia vastaajista, kun luku vuoden 2021 tutkimuksessa oli 72 prosenttia. Ennallaan palkka pysyi 15 prosentilla ja laski 3 prosentilla.

Yleiskorotuksen tai yrityskohtaisen palkankorotuksen sai 55 prosenttia. Meriittikorotuksen eli henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkanlisän ilmoitti saaneensa 23 prosenttia vastaajista. Eniten meriittikorotuksia annettiin tilintarkastus- ja konsultointialalla (30 %), rahoitusalalla (29 %) sekä tietoalalla (29 %), vähiten järjestöalalla (11 %).

– Työehtosopimuksessa sovittavilla yleiskorotuksilla on yhä varsin suuri merkitys palkanmuodostuksen kannalta. Ne korotukset, joita työnantajat omatoimisesti jakavat, kohdistuvat selvälle vähemmistölle, vain joka neljännelle tai viidennelle työntekijälle, sanoo puheenjohtaja Hankamäki.

Yleisin yksittäinen syy palkan nousuun oli siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen; tämän syyn ilmoitti 14 prosenttia vastaajista. 11 prosenttia kertoi saaneensa korotuksen vaihdettuaan työtehtäviä saman työnantajan palveluksessa. 5 prosenttia sai työn vaativuuden arviointiin perustuneen korotuksen.

TASA-ARVO EI TOTEUDU VIELÄKÄÄN – LÄÄKKEEKSI PALKKA-AVOIMUUS

Teemu Hankamäki kiinnittää YTN-datan tuloksissa huomiota siihen, että sukupuolten väliset palkkaerot eivät osoita häviämisen merkkejä.

– Ero on yhä olemassa, siitä ei pääse mihinkään. Se leikkaa läpi koko tutkimuksen ja tulee vastaan monista tilastoista. Esimerkiksi meriittikorotuksia annetaan enemmän miehille kuin naisille, ja jopa tulospalkkioissakin ero näkyy.
Huolestuttavana Hankamäki pitää etenkin sitä, että palkkakehitys eriytyy jo työuran alkupäässä.

– Jatkon kannalta ei lupaa hyvää, että eroa oli alle 30-vuotiaillakin vastaajilla. Kyseessä on sitkeä, pysyvä ilmiö, joka syntyy heti työmarkkinoille tultaessa.

Miesten sijoittuminen naisia useammin korkeampiin asemiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin on palkkaeron tärkein syy, mutta ei tyhjentävä selitys.

– Vaikka verrataan keskenään miehiä ja naisia, jotka ovat samantasoisissa tehtävissä samalla toimialalla, samalla alueella ja ominaisuuksiltaan samanlaisia, jäljelle jää niin sanottu selittämätön palkkaero. Muutama vuosi sitten se oli noin seitsemän prosenttia, kertoo tutkija Tuunia Keränen.

YTN haluaa puuttua asiaan lisäämällä palkka-avoimuutta ja muuttamalla tasa-arvolakia. Järjestön yhtenä hallitusohjelmatavoitteena on, että tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus pitäisi tehdä vähintään 20 työntekijän työpaikoilla.

– Yksilölle palkka-avoimuus on ainoa keino, jolla voi saada relevantin vertailukohdan ja nähdä, onko oma palkka kohdallaan, sanoo Hankamäki.

RAHOITUSALA JÄLLEEN PALKKAJOHTAJANA

Selvästi eniten tienattiin rahoitusalalla, joka aiempienkin YTN-datojen mukaan on ollut parhaiten palkattuja aloja. Rahoitusalan vastaajien mediaanipalkka oli 5691 euroa kuussa. Matalimmat mediaanipalkat olivat järjestöalalla (3871 €) sekä suunnittelualalla (4076 €).

Palkkavertailuissa on otettava huomioon, että merkittävin palkkaan vaikuttava tekijä on asemataso eivätkä toimialat ole keskenään identtisiä, muistuttaa Tuunia Keränen.

– Alat ovat henkilöstörakenteeltaan erilaisia. Jotkin ovat asiantuntijavaltaisia, toisilla aloilla taas on enemmän keskijohdossa ja johdossa työskenteleviä. Moni muukin asia vaikuttaa palkkaan, esimerkiksi vastaajien kokemusvuodet ja myös alueellinen sijoittuminen.

Tulospalkkauksen piirissä vastaajista oli 52 prosenttia, ja heistä 73 prosenttia kertoi saaneensa tulospalkkioeriä vuoden sisällä. Isoissa yrityksissä tulospalkkaus on huomattavasti yleisempää kuin pienissä, ja keskijohtoon sitä sovelletaan (64 % vastaajista) useammin kuin asiantuntijoihin (49 %). Toimialoista tulospalkkausta käyttää eniten metsäala, jossa sen piirissä oli 78 % vastaajista.

TYÖMATKAT LISÄÄNTYIVÄT MUTTA EIVÄT KORONAA EDELTÄNEELLE TASOLLE

Työn takia oli matkustanut 60 prosenttia vastaajista. Koronapandemian aikaan määrä romahti: vuoden 2019 YTN-datassa matkapäiviä ilmoitti 73 prosenttia, vuonna 2020 54 % ja vuonna 2021 43 % vastaajista.

– Pandemia muutti työelämää lisäämällä merkittävästi etäkokouksia. Tulevina vuosina nähdään, onko muutos pysyvä vai palataanko työmatkoissa vielä samalle tasolle kuin ennen koronaa, sanoo Keränen.

Matkapäivien keskiarvo kaikilla vastaajilla oli 18, mediaani oli 10 päivää. Työmatkoja on sitä enemmän, mitä ylempänä yrityksen organisaatiorakenteessa vastaaja on, ja reissaaminen kasautuu usein pienelle joukolle.

– Johdossa eniten matkustavien ryhmä eli ylin desiili matkusti vähintään 50 päivää vuodessa. Keskijohdossa eniten matkustavalle kymmenykselle matkapäiviä tuli 43, asiantuntijoissa 40.

Matkustamisen korvauskäytännöt vaihtelevat. 52 prosenttia työajan ulkopuolella matkustavista ei saa korvausta matka-ajasta, tai korvaus sisältyy peruspalkkaan. Jos korvausta saa, se tyypillisesti maksetaan rahana tai annetaan vapaata yhtä paljon kuin matka-aikaa on kertynyt.

YLI PUOLELLA LIIKAA TÖITÄ AINAKIN AJOITTAIN

Työmääränsä koki jatkuvasti liian suureksi 11 prosenttia ja ajoittain liian suureksi 42 prosenttia vastaajista. Liian pienenä sitä piti vain 3 prosenttia. Jatkuvaa liikakuormitusta oli eniten järjestöalalla (17 % vastaajista), vähiten tieto- ja rakennusalalla (7 %).

Nykylainsäädäntö ei riittävästi tunnista työhön liittyviä henkisiä kuormitustekijöitä. YTN:n toiveena onkin, että uuden hallituksen ohjelmaan tulisi työturvallisuuslain remontti.

– Lakiin pitäisi kirjata ennakoivat työterveystarkastukset ja psykososiaalisten riskien kartoitus. Ylemmillä toimihenkilöillä mieli on tärkeä työväline, huomauttaa Hankamäki.

Luottamus oman työpaikan ja oman työsuhteen vakauteen oli melko vahvaa. Vastaajista 82 prosenttia arvioi työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi, henkilökohtaisen tilanteensa jopa 89 prosenttia. Irtisanomisia työpaikalla piti mahdollisena tai todennäköisenä 7 prosenttia, omalla kohdallaan 4 prosenttia.

YTN-datan vastaajien mediaani-ikä oli 42 vuotta. Naisia oli 39 prosenttia. Vastaajista 62 % prosenttia työskenteli asiantuntijatehtävissä. Lähes puolet, 47 %, kävi töissä Uudellamaalla. Pienten tai keskisuurten yritysten palkkalistoilla oli 40 %, noin viidesosalla työnantaja oli yli 3000 hengen organisaatio.

Teksti: Mikko Nikula

---

YTN-data kokoaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n jäsenliittojen työmarkkinatutkimukset yksityiseltä sektorilta. YTN-data tarkastelee asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevien palkkoja ja työoloja. Tutustu tarkemmin YTN-datan tuloksiin täällä.

Ylemmillä toimihenkilöillä on halu ja kyky uudistaa työelämää. Työelämän, osaamisen ja sosiaaliturvan kehittämiseksi esitämme ratkaisuja, joihin voit tutustua täällä