YTN: EK sanelee jo kehitysyhteistyön suunnan – järjestöissä irtisanomisaalto
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Hallitus esittää kehitysyhteistyömäärärahojen merkittävää
kanavointia yritysten hankkeita rahoittavalle Finnfundille – aivan
Elinkeinoelämän keskusliiton keväisen esityksen mukaisesti. Samalla
kehitysyhteistyötä tuloksellisesti vuosikymmeniä tehneiden järjestöjen
määrärahoja leikataan noin 40 prosenttia eli 49 miljoonaa euroa.
Valtion ja pieneltä osin myös Finnveran sekä EK:n omistama
Finnfund on saamassa julkista pääomitusta 100 miljoonan euroa, mikä on 60
miljoonaa enemmän kuin mitä se itse esitti.
Valtionapujen siirtäminen taskusta toiseen merkitsee
kehitysapujärjestöjen toiminnan alasajoa hetkellä, jolloin apua tarvitaan ehkä
enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Määrärahaleikkaus toteutetaan pikavauhtia jo
ensi vuoden alussa, ilman evaluonteja, siirtymäaikoja tai porrastuksia.
– Järjestöt joutuvat painamaan hätäjarrua ja keskeyttämään monet
jo aloitetut hankkeet. Kärsijöinä ovat maailman heikoimmassa asemassa olevat
ihmiset. Samaan aikaan pakolaistulva Eurooppaan on kasvamassa
hallitsemattomaksi, sanoo Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n Järjestösektorin
vastuullinen asiamies Saara
Aikio.
Suomen Pakolaisapu ilmoitti eilen maanantaina aloittavansa
yt-neuvottelut leikkausten vuoksi. Jo aikaisemmin saman on tehnyt ainakin seuraavat
järjestöt: Kehitysyhteistyön asiantuntijajärjestö Kepa, lähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida, lastenoikeusjärjestö Plan Suomi, Suomen
Lähetysseura, Suomen World Vision, rauhanvälittäjä CMI ja Kuurojen Liitto.
Lisää on odotettavissa.
– Järjestöjen toiminnan alasajo on johtamassa satojen
työntekijöiden, pääasiassa korkeasti koulutettujen naisten irtisanomiseen. Tämä
on niin haavoittava isku koko Suomen kehitysyhteistyöosaamiselle, ettei sen
merkitystä vielä edes ymmärretä, Aikio kertoo.
Budjettipelissä voittanut Finnfund lainoittaa pääsääntöisesti
kannattavaa ja vastuullista yritystoimintaa, jossa on suomalaisten yritysten
intressi mukana. EK perustelee Finnfundin suosimista paremmalla
tuloksellisuudella, sillä yhtiö myöntää lainoja, jotka on maksettava takaisin.
– Finnfund tekee sarallaan arvokasta työtä, jolla ei kuitenkaan
voi korvata ei-kaupallista apua. Järjestöjen työ on tutkitusti tuloksellista,
kun mittarina on hyvinvoinnin lisääntyminen, Aikio sanoo.
Suomen hallitus on linjannut neljä painopistettä, joiden tulisi
ohjata kehitysyhteistyön rahoitusta. Ykkösenä on panostaminen naisten ja
tyttöjen asemaan. Muita painotuksia ovat mm. demokratian ja ihmisoikeuksien
vahvistaminen, energia-, vesi- ja ruokahuolto osana kestävää kehitystä sekä
neljäntenä vastuullinen yritystoiminta ja yritysten toimintaympäristön
kehittäminen.
– On täysin ristiriitaista, että hallitus toisaalta asettaa
tällaiset tavoitteet ja toisaalta leikkaa määrärahoja juuri näillä alueilla
toimivilta. Kehitysyhteistyöjärjestöjen työ mahdollistaa myös yritysten
toimintaa: köyhyyden vähentäminen vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja vakauttaa
yritysten toimintaympäristöä, Aikio muistuttaa.
– Hallitus linjaa tavoitteeksi myös tuloksellisuuden,
vaikuttavuuden ja mitattavuuden. Samalla se kuitenkin vähentää tukemansa
yritystoiminnan seurantaa leikkaamalla yritysten yhteiskuntavastuuta tutkivan
Finnwatchin rahoitusta. Tämä ei herätä luottamusta. Järjestöiltä vaaditaan
kyllä mitattavia tuloksia, mutta yritysten vastuullisuuteen luotetaan sokeasti.
Lisätietoja: vastuullinen
asiamies Saara Aikio, YTN Järjestösektori, saara.aikio@ytn.fi,
puh. 040 571 8960.