Tutustu YTN-dataamme
YTN-datan avulla saat tietoa asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevien palkoista ja työoloista. YTN-data kokoaa jäsenliittojemme työmarkkinatutkimukset yksityiseltä sektorilta.
YTN-datan 2023 mukaan:
Kuluttajahinnat nousivat edelleen palkkoja nopeammin
Keskiarvopalkka oli 5 370 euroa ja mediaanipalkka 4 921 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkka nousi 154 euroa (3,0 %) ja mediaanipalkka 167 euroa (3,5 %) edellisvuodesta. Alkupalkka eli juuri työelämään siirtyneiden mediaanipalkka oli 3 450 euroa kuukaudessa. Nousua edellisvuodesta oli 150 euroa.
Vaikka palkat nousivat, oli kuluttajahintojen nousu edelleen nopeampaa. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat 4,9 prosenttia lokakuusta 2022 lokakuuhun 2023.
Yleiskorotukset tärkeitä palkkakehitykselle
83 prosenttia vastaajista kertoi palkkansa nousseen edellisvuodesta. Selvästi tavallisin syy palkankorotukselle oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 63 prosenttia kaikista vastaajista. Henkilökohtaisen palkankorotuksen eli ns. meriittikorotuksen oli saanut 21 prosenttia kaikista vastaajista.
Lähitulevaisuuden näkymät heikentyneet edellisvuodesta
Vuoden 2023 loka-marraskuussa 70 prosenttia vastaajista koki työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Oman tilanteensa koki vakaaksi tai melko vakaaksi 83 prosenttia kaikista vastaajista. Arviot olivat selvästi edellisvuotta heikommat.
Uudistuneisiin perhevapaisiin liittyy paljon epätietoisuutta
Vuonna 2022 voimaan tullut perhevapaauudistus on vielä epäselvä monille ylemmille toimihenkilöille. Vähemmistö vastaajista tiesi, miten perhevapaajärjestelmä on uudistunut. Epäselvää oli myös se, onko omalla työpaikalla käytössä palkallinen perhevapaa, ja kuinka pitkä se on.
Tietoa aiemmista YTN-datoista
YTN-datan 2022 mukaan:
Nimellispalkat nousivat, mutta reaalipalkat laskivat
Keskiarvopalkka oli 5 216 euroa ja mediaanipalkka 4 754 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkka nousi 148 euroa (2,9 %) ja mediaanipalkka 200 euroa (4,4 %) edellisvuodesta.
Työasioissa matkustaminen hiljalleen palautumassa
Matkapäiviä ilmoitti 60 prosenttia vastaajista. Sekä matkapäiviä ilmoittaneiden osuus että matkapäivien määrä on edelleen pienempi kuin ennen pandemiaa.
Tilanne työpaikoilla koettiin melko vakaaksi
Vastaajat arvioivat työsuhteensa vakautta suunnilleen samalla tavalla kuin edellisvuonna.
Vakaaksi tai melko vakaaksi työpaikkansa tilanteen koki 82 prosenttia vastaajista. Vakaaksi tai melko vakaaksi oman tilanteensa koki 89 prosenttia kaikista vastaajista.
YTN-datan 2021 mukaan:
Palkkakehitys on ollut suotuisaa, myös alkupalkat nousivat
Keskiarvopalkka oli 5 068 euroa ja mediaanipalkka 4 554 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkka nousi 151 euroa (3,1 %) ja mediaanipalkka 76 euroa (1,7 %) edellisvuodesta.
Työasioissa matkustaminen vähentyi edelleen
Matkapäiviä ilmoitti 43 prosenttia vastaajista, mikä on huomattavasti vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Myös matkapäivien määrä oli hieman vähentynyt.
Lomautusuhka väheni selvästi, vakaus lisääntyi
Lomautusuhkaa kokeneiden osuus oli vähentynyt selvästi edellisvuodesta. Sekä työpaikan tilanne että oma tilanne koettiin vakaammaksi kuin vuonna 2020. Tilanne koettiin vakaammaksi kuin kertaakaan aiemmin tämän vuosituhannen aikana.
YTN-data 2020 raportin keskeiset havainnot
- Mediaanipalkka 4478 euroa kuukaudessa. Asiantuntijoilla mediaanipalkka oli 4200 ja keskijohdossa 5200 euroa kuukaudessa.
- Palkka nousi 70 prosentilla, 22 prosentilla se pysyi ennallaan ja neljällä prosentilla palkka laski. Yleiskorotuksen tai yrityskohtaisen palkankorotuksen sai 55 prosenttia vastaajista.
- Lomautusuhka kasvoi selvästi. Kokemus työtilanteen vakaudesta heikkeni merkittävästi koronapandemian myötä. Vastaajista viidennes piti mahdollisena lomautuksia omalla työpaikallaan, eniten sitä uhkaa koettiin suunnittelualalla ja teknologiateollisuudessa. Irtisanomisia piti mahdollisena viisi prosenttia vastaavista ja eniten sitä uhkaa koettiin metsä- ja rahoitusalalla. Vakaimpana työpaikkansa tilannetta pitivät vakuutus-, energia- sekä tilintarkastus ja konsultointialalla työskentelevät.
YTN-data 2019 raportin keskeiset havainnot
- Mediaanipalkka 4340 euroa kuukaudessa.
- Asiantuntijoilla mediaanipalkka oli 4130 ja keskijohdossa 5100 euroa kuukaudessa. Tulospalkkauksen piirissä oli reilut puolet vastaajista, ja heistä 76 prosenttia oli saanut tulospalkkion. Tulospalkkion osuus vuosiansioista oli 6,4 % (mediaani).
- Epävarmuus lisääntynyt työmarkkinoilla. Kokemus työsuhteen vakaudesta sekä työpaikan että omalla tasolla oli heikentynyt hieman edellisvuoteen verrattuna. Alojen välillä oli eroja, mutta erityisesti irtisanomisuhan kokemus oli lisääntynyt rahoitus- ja vakuutusaloilla.
- Työhön ollaan tyytyväisiä, mutta palkkausta ei koeta kannustavana. Vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä ja sen eri osa-alueisiin. Osa-alueista palkkaus ja sen kannustavuus sai heikoimmat arvosanat. Palkkarakenteesta toivotaan kannustavampaa, oikeudenmukaisempaa ja läpinäkyvämpää.
YTN-data 2018 raportin keskeiset havainnot
- Palkka nousi 73 prosentilla ylemmistä toimihenkilöistä. Suurin syy nousuun oli yleiskorotus, jonka sai 52 prosenttia ylemmistä toimihenkilöstä. Keskiarvopalkka nousi keskimäärin 1,6 prosenttia, mikä vastaa tarkalleen työehtosopimusten kustannustasoa.
- Raakaero sukupuolten välisissä palkoissa oli noin 15% miesten hyväksi.
- Selittämätön palkkaero naisten ja miesten keskipalkkojen välillä on noin seitsemän prosenttia. Selittämättömällä palkkaerolla tarkoitetaan palkoissa olevia eroja silloin, kun verrataan samantasoisia tehtäviä samalla toimialalla samalla alueella ja samanlaisilla ominaisuuksilla varustettuja naisia ja miehiä keskenään.
- Kokemus työsuhteen vakaudesta sekä työpaikan että omalla tasolla oli parantunut hieman edellisvuoteen verrattuna.
YTN-data 2017 raportin keskeiset havainnot
- Työn kuormittavuus ja kiire ovat lisääntyneet. Edellisvuoteen verrattuna entistä useampi piti työmääräänsä jatkuvasti tai ajoittain liian suurena. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työtahti on kiristynyt vähintään jonkin verran viime vuosina.
- Työstä palaudutaan entistä huonommin ja työstressin tai -uupumuksen oireet olivat lisääntyneet. Vähintään melko vakavista oireista kärsi joka kymmenes vastaaja. Vastaajien mielestä parhaiten työhyvinvointia voitaisiin parantaa selkeyttämällä tavoitteita ja työnjakoa sekä vähentämällä työkuormaa; eli parantamalla johtamista.
Tutustu YTN-data 2017 raporttiin tästä
Lue lisää tutkimustuloksista artikkelistamme
Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä
- Akava Works selvitys luo katsauksen kahden keskeisen verrokki- ja kilpailijamaamme Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin. Samalla se hahmottelee suuntaa ja aineksia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämiselle sekä keinoja järjestäytymisen edistämiselle.
- Selvityksen on laatinut Akava Worksin toimeksiannosta oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, ekonomi Jukka Ahtela.
Työriitojen sovittelujärjestelmä vertailevasta näkökulmasta
- Akava Works selvitys tarkastelee pohjoismaisia sekä Viron, Saksan ja Belgian sovittelujärjestelmiä.
- Selvityksen on laatinut professori Niklas Bruun Akava Worksin toimeksi annosta.
Akava Works – Työriitojen sovittelujärjestelmä vertailevasta näkökulmasta -raportti
Luottamusmiesbarometri 2019
- Akavan luottamusmiesbarometri on joka toinen vuosi akavalaisille luottamusmiehille tehtävä kysely.
- Kyselyyn vastaavat valtion akavalaiset pääluottamusmiehet ja neuvottelijat, kuntien, seurakuntien ja yliopistojen akavalaiset pääluottamusmiehet, sekä yritys- ja järjestösektorin akavalaiset luottamusmiehet.
- Barometri kartoittaa henkilöstön hallintoedustusta yrityksissä, paikallista sopimista ja henkilöstöedustsajien tiedonsaantia sekä sopimustulkintoihin liittyviä ongelmia työpaikoilla
Tutustu tuloksiin: Luottamusmiesbarometri 2019
Sopiminen työmarkkinoilla – muu maa mustikka?
- Akava Works raportti vertailee Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ranskan työmarkkinasääntelyä
- Selvitys kuvaa erityisesti työehtosopimusjärjestelmää eri tasoilla, alakohtainen ja yrityskohtainen taso keskiössä.
Tutustu raporttiin: Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ranskan työmarkkinasääntely vertailussa Akava Works -raportti 3 2019
Ylemmät toimihenkilöt yt-neuvotteluissa
Henkilöstövähennyksiin liittyvät yhteistoimintaneuvottelut koskevat aiempaa useammin myös ylempiä toimihenkilöitä. Tutkimus toteutettiin vuonna 2014 ja tulokset pohjautuvat kyselyyn YTN:n luottamusmiehille ja heidän kanssaan paikallista yhteistoimintaa harjoittaville työnantajan edustajille.
- Yhteistoiminnan muotoseikat ovat tavallisesti kunnossa, mutta yhteistoiminnan henki ei luottamusmiesten mukaan toteudu yt-lain tarkoittamalla tavalla.
- Lähes 80 prosenttia ylempien toimihenkilöiden edustajista arvioi, että henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet neuvotteluissa ovat huonot.
- Luottamusmiehistä kolme neljästä katsoo, että tosiasialliset päätökset on tehty ylimmässä johdossa ennen neuvotteluja ja monasti koetaan, ettei työnantajaa edustavilla neuvottelijoilla ole todellista päätösvaltaa asioihin.
- Yhteistoimintaneuvottelujen käyminen on luottamusmiesten mukaan tavallisesti heikentänyt työilmapiiriä, henkilöstön motivaatiota, luottamusta työnantajan ja henkilöstön kesken ja
myös työn tehokkuutta ja sujuvuutta. - Verrattuna vuoden 2004 kyselyn tuloksiin, ylempien toimihenkilöiden vaikuttamismahdollisuudet ja asema yt-neuvotteluissa näyttäisivät kuitenkin kehittyneen hieman parempaan suuntaan.
- Kotimaisissa yrityksissä henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet ja yhteistoiminnan kulttuuri koetaan selvästi paremmiksi kuin kansainvälisissä yrityksissä
Tutustu yt-neuvotteluja koskevaan tutkimusraporttiin täällä.