Artikkeli: Neuvottelukierrosta viritellään – yleissitovuus jatkunee useimmilla aloilla
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Työehtosopimusten neuvottelukierros on käynnistymässä tilanteessa, jossa osa työnantajista on irtautunut valtakunnallisista, yleissitovista sopimuksista. Myös YTN kohtaa uudenlaisia haasteita. Yleissitovuuden laajaa katoa ja siirtymää yrityskohtaisiin sopimuksiin ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Vain tietoalan työehtosopimuksessa yleissitovuus jäänee toteutumatta.
Teknologian alan kolmesta työehtosopimuksesta on neuvottelut aloitettu lokakuun lopussa.
– Tarkoitus on saada valmista siihen mennessä, kun vanhat sopimukset umpeutuvat marraskuun lopussa, sanoo YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Jännityksen aiheena on, täyttyvätkö yleissitovuuden kriteerit kaikissa työehtosopimuksissa, ennen muuta niissä, joissa toisena sopijaosapuolena on Teknologiateollisuuden työnantajat ry – se perustettiin neuvottelemaan työehtosopimuksia sen jälkeen, kun Teknologiateollisuus ry vetäytyi sopimustoiminnasta. Yleissitovuus edellyttää, että työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä työskentelee vähintään 50 % alan henkilöstöstä.
– Teknologiateollisuudessa yleissitovuus näyttäisi toteutuvan, suunnittelu- ja konsulttialalla todennäköisesti myös. Mutta tietoalalla ei ole näkyvissä, että yleissitovuutta ainakaan helposti saavutettaisiin, Hankamäki ennakoi.
PALKANKOROTUSTEN LISÄKSI ESILLÄ ETÄTYÖ, PERHEVAPAAT JA TYÖAJAT
YTN:n tavoitteena on saada jäsenilleen ostovoimaa kehittävät palkankorotukset. – Teollisuudessa on palkanmaksuvaraa, sillä yritysten tulokset ovat pääsääntöisesti erittäin hyviä ja tilauskannat ovat korkealla, sanoo puheenjohtaja Hankamäki.
Toinen tärkeä teema neuvottelupöydissä on etätyö. – Haluamme luoda työehtosopimuksilla raamit sille, miten ja millä pelisäännöillä etätöitä tehdään.
Puheenjohtaja Teemu Hankamäki
Hankamäki nostaa esiin myös työehtosopimusten nykyisen äitiys- ja isyysvapaan palkallisuuden. Näiden palkallisten vapaiden tulisi tukea tasa-arvoa ja perhevastuitten nykyistä tasaisempaa jakoa vanhempien kesken, mikä on uudistuvan lainsäädännön keskeinen tarkoitus.
Tuttuun tapaan YTN joutuu jälleen puntaroimaan sitä, kuinka se voi parhaiten edistää jäsentensä asiaa niillä aloilla, joilla ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta, kuten esimerkiksi kaupan alalla.
– Tessittömille aloille sopimusten saaminen on valitettavasti vaikeaa, kun työnantajilla on pikemminkin haluja pakittaa sopimustoiminnasta. Yritystasolla eteneminen on todennäköisempää. Yrityskohtainen sopiminen ei ole meille vierasta, sillä nykyisistäkin työehtosopimuksistamme reilut kymmenkunta eli noin kolmasosa on yrityskohtaisia, kertoo Hankamäki.
Toisin kuin moni luulee, yleissitovuuden puuttuminen ei merkitse lisää joustavuutta yrityksille, vaan vaikutus on päinvastainen ja paikallisen sopimisen mahdollisuudet itse asiassa kapenevat.
– Tes on mekanismi, jolla voi myös laventaa työlainsäädäntöä. Esimerkiksi työaikalaki sanoo, että liukuvassa työajassa liukuman raja on 60 tuntia, mitä ei saa ylittää. Sen sijaan tessiin perustuen voi paikallisesti sopia, että raja on vaikkapa 120 tuntia.
”ON MERKKEJÄ, ETTÄ VOISI TULLA IHAN HYVÄKIN NEUVOTTELUKIERROS”
Neuvottelupäällikkö Petteri Oksa pitää neuvottelukierroksen näkymiä kaksijakoisina.
– Työnantajapuolella on muuttunut suhtautuminen neuvottelujärjestelmään ja sopimusten tekoon, mikä tietysti luo epävarmuutta. Mutta sitten toisaalta heillä on varmasti myös painetta osoittaa, että tämä uusi järjestelmäkin toimii ja tuottaa tuloksia. Yleinen taloustilannekin on hyvä, eli on myös merkkejä siitä, että tästä voisi tulla ihan hyväkin kierros.
Maan tapa Suomessa on ollut, että neuvottelukierroksen ensimmäinen sopimus määrittää
Neuvottelupäällikkö Petteri Oksa
vahvasti muittenkin sopimusten korotustasoa, ja siksi se kiinnostaa tulevien palkankorotusten tasoa arvuuteltaessa. Tässä tapauksessa tuo ns. päänavaaja olisi siis Stora Enson ja Paperiliiton välinen yrityskohtainen työehtosopimus, jossa yleiskorotus oli 1,9 %. Oksa ei näe asiaa näin yksiniittisesti.
– Ei yksittäistä yrityskohtaista sopimusta voi pitää päänavaajana, mutta ainahan työmarkkinoilla kaikki vaikuttaa kaikkeen ja kun ensimmäinen sopimus tehdään, niin sen korotustaso tietysti kiinnostaa laajemminkin. Mutta ei se 1,9 % mikään kiveen hakattu taso ole, ja uskon, että se jossain vielä ylitetäänkin.
Erityislaatuinen kiistakysymys tällä neuvottelukierroksella on se, onko päättyvillä työehtosopimuksilla jälkisuoja eli velvoittavatko niitten kirjaukset työnantajaa vielä sopimusten päättymisen jälkeenkin. Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n mielestä jälkisuojaa ei ole, koska se on uusi yhdistys, jota eivät sido Teknologiateollisuus ry:n tekemät sopimukset. Palkansaajien kanta on täysin toinen.
– On itsestään selvää, että jälkisuoja on olemassa. Niin kuin työoikeuden professori Seppo Koskinen sanoi, olisi outoa, että vanhan yhdistyksen velvoitteista pääsisi eroon perustamalla uuden. Olemme tarvittaessa valmiita haastamaan työnantajien tulkinnan oikeudessa, sanoo Oksa.
ICT-ALALLA TYÖNANTAJAT PEESAAVAT VIENNIN PALKKALINJAA
ICT-alan sopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa työnantajaliitto PALTA eli Palvelualojen työnantajat ry on ilmaissut, että he haluavat sitoa palkankorotustason vientiteollisuuden vastaavaan tasoon.
– Aito alakohtaisuus ja mahdollisuudet uusiin avauksiin tässä kyllä kärsivät, jos neuvotteluitten toinen osapuoli haluaa peesata vientilinjaa ja ajattelee, että siellä määritetään korotuskatto, sanoo ICT-alan sopimusalavastaava Kosti Hyyppä.
Hän arvelee, että PALTA on kiinnostunut etenkin siitä, mitä YTN:n ja Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n välisissä neuvotteluissa tapahtuu.
ICT-alan neuvottelut alkavat 9. marraskuuta, ja YTN:n tavoitteet on määritellyt ICT-alan taustaryhmä. Hyyppä arvioi, että etätyökysymykset ovat pöydässä yhtenä keskeisenä puheenaiheena.
– Myös työaika-asiat ja luottamusmiesten asema varmasti ovat sellaisia, joista neuvotellaan. Ja uskon, että myös perhevapaajärjestelmä. Nyt on hyvä tilaisuus pidentää isien palkallisia vapaita.
TYÖHYVINVOINTI JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KOROSTUVAT RAHOITUSALALLA
– Työhyvinvointi on selvästi noussut esille, jäseniltä on tullut siihen liittyviä viestejä. Rahoitusalalla työn murros on tarkoittanut etätyötä ja hybridityötä, ja digitalisaatio on viime vuosina muuttanut alaa paljon. Siksi myös ammatillisen osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat ovat merkittävä kysymys neuvotteluissa, kertoo rahoitusalan sopimusalavastaava Riikka Sipilä.
Palkankorotuksetkin ovat luonnollisesti YTN:n päämääränä, mutta kuten ICT-alalla, toisena neuvotteluosapuolena oleva PALTA on ilmaissut seuraavansa vientiteollisuuden korotustasoa.
Työehtosopimus on katkolla vasta helmikuussa, joten tarkkoja tavoitteita YTN ei ole vielä 
naulannut. – Se tavoitteitten asettaminen on menossa nyt. Vasta alkuvuodesta aloitetaan neuvottelut kunnolla, sanoo Sipilä.
Rahoitusalalla ylemmillä toimihenkilöillä on yhteinen työehtosopimus toimihenkilöitten kanssa, mikä tarkoittaa, että YTN:n kanssa samalla puolella pöytää neuvottelee ammattiliitto Pro.
– Joissain asioissa meillä on hieman erilaiset painotukset kuin Prolla. Yhteiset tavoitteet on kuitenkin aina onnistuttu löytämään, Sipilä selvittää.
TIETOALALLA YLEISSITOVUUDESTA KOHTI YRITYSKOHTAISIA SOPIMUKSIA
Tietoalan työehtosopimus, jonka piiriin kuuluvat muun muassa ohjelmistoyritysten ja pelifirmojen henkilöstö, on toistaiseksi ollut yleissitova, mutta mitä luultavimmin ei enää jatkossa. Sopimus päättyy marraskuun lopussa. Työntekijöitä edustavat yhdessä YTN ja Tietoala ry, joka on Insinööriliiton jäsenjärjestö; vastapuolena on Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Yleissitovuuden edellytys on, että työnantajaliiton yrityksiin kuuluisi vähintään puolet alan henkilöstöstä.
– Ei ilman poppakonsteja päästä 50 prosenttiin. Järjestäytymisessä alan työnantajat ovat murheenkryynejä, jos kohta työntekijöilläkin olisi petrattavaa, kertoo alan sopimusvastaava Björn Wiemers.
YTN on valmis tekemään yrityskohtaisia sopimuksia. Wiemers uskoo, että halua tähän on 
ainakin joissain firmoissa.
– Sopimuksia tulee, mutta paljonko, se jää nähtäväksi. Jotkin työnantajat ovat ehkä vähän ulkokehällä ja katselevat mitä tapahtuu, ennen kuin tekevät itse päätöksiä.
Odottelulinja saattaa tuottaa yrityksille ikäviä yllätyksiä.
– Joissain taloissa on ajattelua, että jos ei ole valtakunnallista tessiä, niin sitten voi sopia mitä lystää. Ei se niin mene, sillä laki vaatii moneen paikallisesti sovittavaan asiaan ensin taustalle valtakunnallisen tessin, Wiemers korostaa.
Yrityskohtaisissa neuvotteluissa pohjaksi otettaneen nykyinen työehtosopimus.
– Useammasta yrityksestä on jo tullut signaaleja, että ne haluaisivat jatkaa nyky-tessillä ja jopa parantaa sitä työntekijän näkökulmasta. Alalla on työvoimapula, ja yritykset haluavat houkutella osaajia myös hyvillä työehdoilla, sanoo Wiemers.
YTN:lle tärkeitä aiheita ovat ainakin työaika ja etätöitten järjestäminen. Lisäksi nykyisestä työehtosopimuksesta halutaan vaalia muun muassa sitä, että vanhempainvapaa, sairauspoissaolot sekä sairaan lapsen hoito ovat palkallista aikaa.
Mistä lisää tietoa?
- YTN:n yleiset neuvottelutavoitteet kampanjasivullamme:
ytn.fi/sopivasti - Neuvottelutilannetta voit seurata osoitteessa ytn.fi/neuvottelut
- Seuraa myös somekanaviamme Twitter: @YTN_ry ja FB @ylemmattoimihenkilot
