Artikkeli: Tes-kierros takana, valtakunnallinen sopiminen piti pintansa
Julkaistu
Kategoriat
Avainsanat
Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimukset on saatu solmittua, vaikka julkisella puolella sopu on yhä haussa. Sopimuskierros oli monella tapaa erikoinen – ei kuitenkaan niin poikkeuksellinen kuin etukäteen epäiltiin.
Sellaista sopimusjärjestelmän romuttavaa kumousta ja yrityskohtaisen sopimisen rajua lisääntymistä ei tullut, jolla spekuloitiin ennen neuvottelukierrosta. Työnantajien irtautuminen valtakunnallisesta sopimisesta rajoittui metsä- ja teknologiateollisuuteen, ja jälkimmäisessäkin kattavat toimialakohtaiset sopimukset ovat yhä valtavirtaa.
– Aika moni yritys liputti valtakunnallisen sopimisen puolesta. Teknologiateollisuus ry:n jäsenistä selvä enemmistö päätti liittyä uuden yhdistyksen jäseniksi, kertaa YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki.
Uusi yhdistys on valtakunnallista sopimustoimintaa jatkava Teknologiateollisuuden työnantajat ry. Hankamäki miettii sen suosion syytä:
– Firmoissa varmaan halutaan tehdä bisnestä eikä käyttää kohtuuttoman paljon aikaa perustyöehdoista vääntämiseen, mikä onkin järkevää. Eli ei luoda yrityksen työehtoihin tarpeetonta diversiteettiä ja varmistetaan se, että työrauha pysyy.
YLEISKOROTUKSISTA JÄLLEEN ERIMIELISYYTTÄ
Yleiseksi palkankorotuslinjaksi muodostui noin 2 prosenttia. Tällä hetkellä inflaatio kuitenkin laukkaa, paljolti maailmanpolitiikan myllerrysten seurauksena. Näitä käänteitä oli neuvottelujen aikaan mahdotonta ennakoida.
Tuttuun tapaan yleiskorotukset olivat erimielisyyden aiheena YTN:n neuvottelupöydissä. Työnantajat suhtautuivat yleiskorotukseen kielteisesti.
– Meidän jäsenemme haluavat pitää yleiskorotuksesta kiinni niin sanottuna perälautaratkaisuna. Viime kädessä se varmistaa, että kaikilla jäsenillämme on jotain palkkakehitystä, jos yrityksessä ei pystytä paikallisesti sopimaan korotuksista.
Uutta oli, että YTN päätyi teknologiateollisuudessa kierroksen päänavaajaksi tekemällä ensimmäisenä työehtosopimuksen Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa.
– Tilanne oli uusi ja toteutuakseen edellytti etenkin työnantajilta suunnanmuutosta aiempaan, eli halua lähteä sopimaan YTN:n kanssa ensin. Päänavausratkaisua tehdessään YTN punnitsi, millainen neuvotteluratkaisu lopulta oli tarjolla. Tätä vertasimme epävarmempaan polkuun, jossa olisimme ilmoittaneet laajasta työtaistelusta toimialalla.
Sopimuskierrosta edelsi juridinen kiistely jälkisuojasta: sitoisivatko vanhat työehtosopimukset myös ”uuden” työnantajaliiton eli Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n jäsenyrityksiä. Kiista laimentui, koska sopimuksia solmittiin pitkälti vanhoille pohjille, mutta puheenjohtaja Hankamäki toivoo kysymyksen tarkentamista lainsäädännössä.
– Nyt laki ei sano asiasta oikein mitään. Mutta niinhän ei voi olla, että jälkisuojasta pääsisi eroon perustamalla uuden työnantajayhdistyksen.
”TYÖELÄMÄN LAADULLINEN KEHITTÄMINEN EI TYÖNANTAJILLE MAISTUNUT”
Neuvottelupäällikkö Petteri Oksa ei paukuttele henkseleitä, kun häneltä kysyy, kuinka YTN:n neuvottelutavoitteet eri sopimusaloilla toteutuivat.
– Eivät erityisen hyvin. Ostovoiman turvaavat palkankorotukset näyttivät toteutuvan sopimusten tekohetkellä, mutta maailmahan on kovasti muuttunut sen jälkeen.
Oksa kertoo olevansa pettynyt etenkin siihen, että muissa kuin palkkausta koskevissa kysymyksissä ei juuri päästy eteenpäin.
– Perhevapaaoikeuksien parannus, etätöiden sääntely, tällaiset jutut eivät työnantajille maistuneet.
Sopimusratkaisua hän luonnehtiikin ”aikalisäksi”.
– Päätimme ottaa harkinnan paikan ja katsoa seuraavia sopimuksia neuvoteltaessa, onko työnantajalla silloin enemmän haluja työelämän laadulliseen kehittämiseen sopimalla asioista yhdessä.
Kriittisistä arvioistaan huolimatta Oksa katsoo, ettei sopimuskierroksella tullut ylemmille toimihenkilöille myöskään pahoja takaiskuja.
– Saamiset olivat pöydän molemmin puolin vähissä. Eräillä sopimusaloilla työnantajat tavoittelivat merkittäviä heikennyksiä. Tällaisia olivat esimerkiksi viikkotyöajan pidennys 37,5 tunnista 40 tuntiin ilman lisäkorvauksia ja luottamusmiesten kausien rajaus enintään kahteen.
Ja vaikka työehtosopimuksiin ei saatu etätöiden tekemistä koskevia, työnantajia velvoittavia pykäliä, etätyöohjeita parannettiin sopimuksissa jonkin verran. Ohjeet ovat tes-liitteitä, käytännössä osapuolten yhteisiä suosituksia.
METSÄALA: STORA ENSOLLA EDISTYSASKELIA
Metsäteollisuus ry aiheutti syksyllä 2020 työmarkkinakohun ilmoittamalla, ettei se enää neuvottele valtakunnallisia työehtosopimuksia.
– Ylemmillä toimihenkilöillä ei ole ikinä ollut omaa tessiä metsäalalla. Muutos johti siihen, että nyt kaikki henkilöstöryhmät ovat yhtä surkeassa asemassa, naurahtaa alan sopimusalavastaava Anu Kaniin.
Stora Enso osoitti suuryrityksistä eniten halua yrityskohtaiseen sopimiseen. Yleiskorotuksen tasosta ei Kaniinin mukaan vielä päästy neuvottelemaan vaan se määräytyi työnantajan ilmoituksella, mutta positiivista on, että ylemmätkin toimihenkilöt yleiskorotuksen saivat. Neuvottelujärjestystä koskevat kohdat ja luottamusvaltuutettujen määrän kasvu ovat kuitenkin Stora Enson työehtosopimuksen parhaat puolet. 
– Jos erimielisyyttä ei saada työntekijän ja esimiehen välillä sovittua, se siirtyy pääluottamusmiehen ja työnantajan ratkottavaksi ja siitä tarvittaessa liittojen väliseen sovitteluun.
Ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuja oli aiemmin koko Stora Ensossa vain yksi.
– Nyt saatiin 14 eri puolille Suomea, eri toimipisteisiin tai toimintojen mukaan. Heillä on tiedonsaantioikeus ja irtisanomissuoja.
RAHOITUSALA: PALKKAKESKUSTELUMALLIIN JOUSTAVUUTTA
– Meidän neuvotteluissa näkyi sama kuin muuallakin. Kun työantaja on etukäteen lyönyt kustannusvaikutukset lukkoon, niin laatutavoitteillakin on hintalappu. Sitten laatupuolta ei voida kehittää, kun yritetään pelata nollasummapeliä, kuvailee rahoitusalan sopimusalavastaava Riikka Sipilä.
Vuoropuhelua sopimusalan laatuasioista jatketaan työryhmissä. Plussan puolelle rahoitusalan työehtosopimuksessa Sipilä laskee palkkakeskustelumalliin tulleet, paikallisen sopimisen mahdollistavat muutokset. 
– YTN:n jäsenet ovat usein esimiesasemassa ja ovat kokeneet mallin raskaaksi. Nyt paikallisesti voidaan sopia, että palkkakeskustelun voi yhdistää joustavammin muihin keskusteluihin, joita yrityksessä on ollut käytössä ennestään.
Toinen Sipilän esiin nostama työehtosopimuksen parannus koskee vain pientä joukkoa, mutta on heille sitäkin tärkeämpi.
– Syöpää sairastavat saivat oikeuden käydä työaikana ilman palkanmenetystä sairauden edellyttämässä, välttämättömässä lääketieteellisessä toimenpiteessä.
TIETOALA: YLEISSITOVUUDEN JÄLKEEN TALOKOHTAISIA TESSEJÄ JA LIITYNTÄSOPIMUKSIA
Tietoalalla ollaan uudenlaisen tilanteen edessä. Vain noin 30 prosenttia työntekijöistä on työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, kun työehtosopimuksen yleissitovuuden edellytyksenä on pääsääntöisesti 50 prosentin osuus.
Tietoalaan luetaan esimerkiksi ohjelmistoyritykset ja pelifirmat. Yrityskohtaisia työehtosopimuksia YTN on tähän mennessä solminut muutamia, suurimpana yrityksenä CGI.
– Lisäksi firmat, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon, haluavat tehdä liityntäsopimuksia, sanoo tietoalan sopimusalavastaava Björn Wiemers.
Tekemällä liityntäsopimuksen ammattiliiton kanssa järjestäytymätön yritys ilmoittaa noudattavansa työehtosopimusta ja saa siten laajennetun mahdollisuuden käyttää paikallista sopimista.
Tietoalan aiempi, yleissitova työehtosopimus päättyi marraskuussa. Sen jatkoksi solmittiin tammikuussa uusi tes, joka on sisällöltään hyvin lähellä entistä. Vaikka se tuskin saa yleissitovuuden statusta, YTN:ssä toivotaan mahdollisimman monen yrityksen noudattavan sitä omasta halustaan.
Vanhan sopimuksen päätyttyä jotkin yritykset luulivat saaneensa vapaat kädet työehtojen määrittelyyn.
– Luodaan jotain omia ”toimisääntöjä”, ”työntekijän käsikirjoja” tai tehdään näennäisiä sopimuksia henkilöstön kanssa, Wiemers kertoo.
Hän on saanut YTN-liittojen jäseniltä monia yhteydenottoja, joissa kysytään, voiko työnantaja toimia näin.
– Olen vastannut että ei voi. Yritystä velvoittaa joko vanha työehtosopimus jälkivaikutuksen kautta tai sitten uusi, 3. tammikuuta voimaan astunut tes. Joistain näistä firmoista onkin saatu koppi liityntäsopimuksella. Jos asia askarruttaa omalla kohdalla, kannattaa olla yhteydessä omaan liittoon.
Teksti: Mikko Nikula
YTN:n työehtosopimukset löydät täältä.
Tutustu myös YTN-dataan, josta löydät tutkittua tietoa ylempien toimihenkilöiden palkoista ja työoloista.