Blogi: Miten työaikalaki uudistui?

Uusi työaikalaki astui voimaan vuoden alusta ja se toi mukanaan monia uudistuksia, kuten joustotyön, lakisääteisen työaikapankin ja muutoksia liukuvaan työaikaan. Mikä eniten muuttui finanssialan asiantuntijatyön kannalta?

Joustotyö

Yksi merkittävimmistä uudistuksista on mahdollisuus sopia joustotyöajasta, jonka tarkoituksena on vastata muuttuneisiin työajan jouston tarpeisiin erityisesti vaativassa asiantuntijatyössä. Tällaisia tehtäviä löytyy paljon finanssialalta.

Joustotyöajan käyttäminen on mahdollista työssä, joka ei ole sidottu määrättyyn aikaan tai työn tekemisen paikkaan. Siten joustotyö ei sovellu sellaisiin tehtäviin, joissa työnantaja määrää työnteon ajan ja paikan, kuten esimerkiksi työnantajan tiloissa tapahtuvaa asiakaspalvelua sisältävät tehtävät sekä tehtävät, joissa työ on sidottu toimipisteen aukioloaikoihin.

Joustotyöajasta on mahdollista sopia tehtävissä, joissa vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja tekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Näin ollen painotettaisiin enemmän työn tulosten seuraamista eikä niinkään työhön käytetyn ajan valvomista. Työajan tarkan sijoittelun asemesta työnantaja määrittelee tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet, mutta työn suorittamisen ajankohdan ja paikan tulee olla pääosin työntekijän itsensä päätettävissä. Toisen puolen osalta osapuolet voivat sopia työntekijän läsnäolosta tai tavoitettavuudesta tiettyinä ajankohtina kuten esimerkiksi osan päivästä tai tiettynä viikonpäivänä.

Työntekijän vastuu työajanseurannasta lisääntyy, sillä joustotyössä työntekijä ilmoittaa palkanmaksukausittain työnantajalle työtuntinsa, jotka työnantaja sitten vie työaikakirjanpitoon. Lisä- ja ylityön tekemisestä on joustotyössä nimenomaisesti sovittava.

Oikein käytettynä joustotyö voi olla sekä työnantajaa että työntekijää hyödyttävä malli, mutta joustotyösopimus on syytä tehdä huolellisesti. Lain mukaan joustotyöaikaa koskeva sopimus on tehtävä kirjallisesti. On huomattava, että joustotyö ei lisää työntekijän säännöllistä työaikaa, vaan se mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun tasoittumisjakson aikana. Joustotyösopimus on irtisanottavissa työsopimuksesta erillisenä sopimuksena, eli se on aidosti oma sopimuksensa, johon kumpikaan osapuoli ei ole pysyvästi sidottu.

Sivuiltamme löydät joustotyöaikasopimusmallin.

Työaikapankki

Työaikapankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muunnettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Aiemmin työaikapankista on voinut sopia vain työehtosopimuksella, kuten esim. rahoitusalan työehtosopimuksessa on tehty. Uuden työaikalain myötä työaikapankin käyttöönotosta on jatkossa mahdollista sopia kaikilla työpaikoilla. Lakisääteinen työaikapankki tarjoaakin jatkossa vaihtoehdon TES-perusteisille pankeille.

Työaikapankkisopimus sovitaan työnantajan ja työntekijöiden kesken. Työntekijöitä edustaa yleensä luottamusmies tai muu henkilöstön edustaja. Työaikapankkisopimuksessa sovittavista asioista säädetään tarkemmin laissa. Sopimuksessa on sovittava vähintään siitä, mitä eriä työaikapankkiin siirretään, mitkä ovat säästämisrajat ja miten vapaata käytetään. Lisäksi on sovittava, miten työaikapankki lakkaa ja mitä lakkaamishetkellä työaikapankissa oleville saldoille tapahtuu.

Työaikapankki toimii aikaperusteisesti eli pankkiin talletetaan siis aina aikaa, ei rahamääräisiä korvauksia. Jos rahamääräisiä korvauksia halutaan tallettaa pankkiin, ne on ensin muunnettava vapaaksi. Työaikapankkiin voidaan siirtää esimerkiksi lisä- ja ylityötunteja, liukuvan työajan työtunteja tai vapaaksi muunnettuja sunnuntaityön korotusosia ja lomarahoja. Työaikapankkiin ei sen sijaan saa siirtää säännölliseltä työajalta maksettavaa palkkaa (poikkeuksena liukumatunnit) tai kulukorvauksia (kuten kilometrikorvauksia tai päivärahoja).

Työaikapankkisopimuksessa on sovittava työaikapankkivapaan käyttämisen periaatteista ja menettelytavoista, joilla säästettyä aikaa pidetään vapaana. Työaikapankkivapaata pidettäessä työntekijälle maksetaan pidetyistä tunneista vapaan pitämisajankohdan mukaista säännönmukaista palkkaa. Työaikapankkiin säästetty työaikakertymä ei saa kalenterivuoden aikana kasvaa yli 180 tuntia eikä työaikapankin kokonaiskertymä saa ylittää 6 kk työaikaa vastaavaa määrää.

Liukuva työaika

Liukuvalla työajalla tarkoitetaan sitä, että työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä voi sovituissa rajoissa itse päättää päivittäisen työaikansa sijoittamisesta. Uusi työaikalaki tuo mukanaan muutoksia myös liukuvaan työaikaan.

Uuden työaikalain mukaan liukuma-aika saa olla enintään neljä tuntia, kun tällä hetkellä se on enintään kolme tuntia. Yhtenä päivänä työntekijä voi siis jatkossa työskennellä neljästä kahteentoista tuntiin. Uuden lain myötä liukuman enimmäismäärät muuttuvat 40 tunnista 60 tuntiin ja mukaan tulee vaatimus seurantajaksosta. Jatkossa työntekijän viikoittainen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia 4 kk:n seurantajakson aikana, joka voidaan ylittää tai alittaa liukumarajoissa. Seurantajakson lopussa ylityksiä saa olla enintään 60 tuntia ja alituksia enintään 20 tuntia. Seurantajakson aikana työaikasaldo voisi siis olla 60 tuntia korkeampi, kunhan kertymä laskee jakson päättyessä sallittuun enimmäismäärään.

Liukumia voidaan edelleen sijoittaa kokonaisuudessaan päivän alkuun tai loppuun tai molempiin. Uutena tulee mahdollisuus sijoittaa liukumaa myös siten, että työpäivä jakaantuu kahteen osaan esimerkiksi siten, että kiinteän osan ja myöhemmän työn välillä on keskeytys. Säännös on tarkoitettu helpottamaan työn ja perhevelvollisuuksien yhteensovittamista.

Sarianna Heiska, YTN finanssialan lakimies

Lue myös:
Artikkeli: Uusi työaikalaki voimaan 1.1.2020

Omaan työsuhteeseesi liittyviin kysymyksiin vastaa oman YTN-liittosi työsuhdeneuvonta. Koronaviruksen vaikutuksista työsuhteisiin saat lisätietoa jatkuvasti päivittyvästä infopaketistamme.