Takaraja lähenee teknologiateollisuuden neuvotteluissa – yrityksillä menestysvuosi, palkansaajat haluavat osansa

Teknologiateollisuudessa käydään neuvotteluja ensi vuoden palkkatasosta, ja sopuun olisi päästävä marraskuun loppuun mennessä. Työnantajat korostavat riskejä ja haluavat vaalia yritysten kilpailukykyä, palkansaajat tahtovat kohentaa inflaation syömää ostovoimaansa.

Ylemmät toimihenkilöt YTN ry neuvottelee kolmesta ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksesta Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa. Kyseessä ovat teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietoalan sopimukset, jotka YTN irtisanoi lokakuussa, koska työnantajien ja YTN:n näkemykset palkankorotustasosta olivat liian etäällä toisistaan. Tietoalan sopimuksessa palkansaajia edustaa myös Tietoala ry.

YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksan mukaan taloustilanteen kaksijakoisuus näkyy neuvottelupöydissä ja kulkee koko ajan mukana keskusteluissa.

– Työnantajat korostavat mielellään tulevaa epävarmuutta. Ja varmaan kaikilla mittareilla epävarmuustekijöitä onkin paljon, ei kukaan sitä kiistä. Mutta tässä jää ilman huomiota se reaalitilanne, joka meillä on nyt.

Vuosi 2022 on ollut suomalaisille yrityksille erittäin menestyksekäs. Tilauskirjat ovat täynnä, ja uusia tilauksia tulee edelleen. – Epävarmuuksista huolimatta ei ole mitään näyttöä sellaisesta, että tulossa olisi pitkä taantuma, sanoo Oksa.

YRITYKSILLÄ HYVIN PALKANMAKSUVARAA

Neuvotteluissa yhtenä taustatekijänä on raju inflaatio, jonka taustalla on energian kallistuminen ja juurisyynä helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Inflaatio oli syys-lokakuussa 8 prosenttia mutta hidastunee ensi vuonna.

– Vuoden 2023 inflaatio on valtiovarainministeriön syksyisen ennusteen mukaan 3,2 prosenttia ja komission lokakuun ennusteen mukaan 4,3 prosenttia, kertoo Akavan ekonomisti Eugen Koev.

Palkansaajan ostovoimaa inflaatio on kuristanut huomattavasti, sillä edellisissä työehtosopimuksissa sovitut korotukset eivät ole riittäneet kattamaan hintojen kallistumista.

– Tänä vuonna Suomessa nettopalkkojen, siis verojen jälkeen jäljelle jäävän palkan, ostovoima heikkenee 4-5 prosenttia, sanoo Koev.

Palkansaajien toiveissa ovatkin luonnollisesti ostovoimaa tukevat neuvottelutulokset. YTN:n puheenjohtaja Teemu Hankamäki toteaa yritysten olevan todella kovassa kunnossa.

– Jollei mitään katastrofaalista tapahdu, niiden osingonmaksukyky on ensi vuonna yhtä hyvä, ellei parempikin kuin tänä vuonna, ja nythän se on ollut ennätyksellisen hyvä. On hyvin outoa, jos työnantajat tässä tilanteessa ajavat erittäin maltillisia palkankorotuksia.

Myös Hankamäki on havainnut neuvottelujen kaksijakoisen tunnelman ja osapuolten erilaiset tilannekuvat. Työnantajat vetoavat talousennusteissa näkyviin potentiaalisiin uhkiin.

– Nykytilanne, jossa näitä neuvotteluja käydään, on totta. Se toinen todellisuus taas on ennustetta ja kuvitelmaa.

Ostovoimaa tukevat palkankorotukset lisäisivät kotimaista kulutusta ja tukisivat näin kotimarkkinoilla toimivia yrityksiä.

– Olisi suomalaiselle yhteiskunnalle merkittävää, että kulutuskysyntä pysyisi yllä, Hankamäki sanoo.

”VANHOJA VÄÄRYYKSIÄ” EI PALKANSAAJILLE KORVATA

Toisaalta hinnat ovat kallistuneet kuluvan vuoden aikana niin paljon, että niitä tuskin voi ”juosta kiinni” palkankorotuksilla. Ekonomisti Koev katsoo, että palkkaneuvotteluissa joudutaan ratkomaan tavallista vaikeampaa yhtälöä:

– Jos inflaatio on vaikkapa neljässä prosentissa, tarvitaan selvästi suurempi palkankorotus kuin mitä viimeisen kymmenen vuoden aikana on totuttu, jotta ostovoiman lasku pysähtyisi ensi vuonna.

Strategia voi osoittautua haastavaksi, jos palkkojen kovempi nousu kiihdyttää edelleen inflaatiota. Ylimitoitettuja palkankorotuksia ei pidä tehdä, myöntää myös puheenjohtaja Hankamäki. – Se olisi ylimitoitettua, jos neuvottelupöydässä yritettäisiin kompensoida jo kärsittyjä vääryyksiä. Mutta meidän korotustavoitteemme eivät ole ylimitoitettuja. Yritysten kilpailukyky kestää ne kyllä.

Neuvottelupäällikkö Oksa on samoilla linjoilla: – Taaksepäin ei voi katsoa. Kun palkkaratkaisua tehdään, niin silloin ratkaisevaa on ennustettu inflaatio. Mutta kuluvan vuoden palkat on sovittu, ja turpaan tuli jo.

KILPAILIJAMAISSA SOVITTU TUNTUVISTA PALKANKOROTUKSISTA

– Vientisektorin kannattavuus on viime kesästä lähtien parantunut erittäin paljon, koska oman tuotannon hinnan nousu on enemmän kuin kompensoinut välituotehintojen kuten energian ja raaka-aineiden hinnannousua, sanoo Eugen Koev.

Ensi vuonna tahti ei välttämättä jatku samanlaisena, koska kannattavuuden kasvu on perustunut pitkälti globaaliin hintojen nousuun.

Suomalaisyritysten kilpailuasemat ovat kuitenkin vankistuneet.

– Tehdasteollisuuden reaalinen kustannuskilpailukyky suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin on jo koronakriisin aikana parantunut ja on nyt lähellä samaa tasoa, joskaan ei yhtä hyvä, kuin vuosina 2000-2008, Koev kertoo.

”Keskeisiä kilpailijamaita” Suomelle ovat muun muassa Ruotsi, Saksa ja Tanska, joissa tuotantorakenne ja palkkataso ovat suurin piirtein samanlaiset kuin meillä.

Työmarkkinapöydissä viitataan usein näiden maiden tekemiin palkkaratkaisuihin, ja työnantajilla on tapana varoitella, että palkankorotusten seurauksena suomalaisyritysten kilpailukyky muihin verrattuna heikkenee liikaa. Mutta kuluvan vuoden aikana myös kilpailijamaissa työntekijät ovat saaneet varsin hyvän siivun yritysten kakusta.

– Verrokkimaiden teollisuudessa on tehty ihan reiluja korotuksia. Palkkaratkaisuja, joiden kokonaiskustannusvaikutukset ovat 4-7 prosentin luokkaa vuodessa. Suomalaiset palkansaajaliitot ovat olleet vastuullisia, ehkä liiankin vastuullisia, sanoo Teemu Hankamäki.

Selväksi on kuitenkin tullut, että palkkasovun syntyminen YTN:n ja Teknologiateollisuuden työnantajien välillä on kovan työn takana. – Marraskuun loppuun asti on aikaa neuvotella. Meillä on kova yritys ja halu saada sopimus, toivottavasti työnantajilla on myös, kuvaavat Hankamäki ja Oksa.

---

Kilpailukyky rakentuu monista osista

Puhuttaessa ”Suomen kilpailukyvystä” ei ole aina selvää, mihin viitataan. Etenkin palkkaneuvottelujen aikaan puhe keskittyy suomalaisten yritysten kustannuskilpailukykyyn ja siihen, miten suuret yritysten palkkakulut ovat. Kustannuskilpailukyky ja reaalinen kilpailukyky on hyvä erottaa toisistaan.

Kustannuskilpailukyky = Tuotannon kustannukset suhteessa kilpailijoihin. Kustannuksiin lasketaan työn hinta (=palkat ja sivukulut), työn tuottavuus ja joissain tapauksissa tuotteiden hinnat.

Reaalinen kilpailukyky = Termi, jolla pyritään kattamaan kaikki kilpailukykyyn sisältyvät tekijät; myös sellaiset, jotka eivät liity suoraan hintaan tai tuotantokustannuksiin. Sellaisia ovat tuotteen tai palvelun laatu, yrityksen maine, markkinointi, brändi, toimitusvarmuus jne.

Teksti: Mikko Nikula

Neuvottelutavoitteemme löydät täältä ja neuvottelutilannetta voit seurata täällä sekä somekanavissamme.