Artikkeli: ”Pystyy suoristamaan yksinkertaisia asioita” – Työolojen kehittäminen yleisin syy ryhtyä henkilöstöedustajaksi

– Siinä pystyy suoristamaan ihan yksinkertaisia asioita, että ne eivät mene väärin. Se tuntuu hyvältä, kuvailee Tuula Aaltola omaa kokemustaan henkilöstöedustajana eli hedinä.

Nykyään TEK:n työehtoasiantuntijana toimiva Aaltola oli Nokialla ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilönä kymmenkunta vuotta.

Hän kertoo epäilleensä omaa sopivuuttaan henkilöstöedustajaksi samasta syystä kuin useat muut.

– Moni pelkää, ettei pysty ollenkaan olemaan joku henkinen tukityyppi. Itsekin ajattelin, etten ehkä olisi tarpeeksi empaattinen, mutta yllätyin siitä, kuinka helppoa oikeastaan oli olla tukena kollegalle.

Edustettavan neuvominen ja jatkuva vuoropuhelu perustehtäviä

Työolojen tai työehtojen kehittäminen omalla työpaikalla on kaikkein yleisin motiivi sille, miksi ylempi toimihenkilö päättää hakeutua henkilöstöedustajan tehtävään, kertoo YTN:n touko-kesäkuussa tekemä kysely.

– Kolmasosa vastaajista mainitsi tämän syyn. Seuraavaksi yleisimpiä motivaattoreita olivat, että tarvittiin edustaja paikallista sopimista varten tai että työpaikalla oli epäkohta, joka haluttiin ratkaista, kertoo YTN:n tutkijaryhmää vetävä Tuunia Keränen.

Kun henkilöstöedustajilta kysyttiin, millaisiin tilanteisiin he olivat työpaikalla osallistuneet, tavallisin vastaus oli edustettavien neuvominen työsuhdeasiassa, jonka mainitsi 71 %. Lähes yhtä yleinen vastaus oli työnantajan kanssa käytävään jatkuvaan vuoropuheluun osallistuminen, kuten neuvottelukunnan jäsenyys (67 %). Seuraavaksi yleisimmät tilanteet olivat paikallisen sopimuksen neuvottelut työehtosopimuksen mukaisista palkankorotuksista, irtisanomisiin liittyvät muutosneuvottelut ja edustettavan tukena olo tämän henkilökohtaisessa työsuhdeasiassa.

– Avoimista vastauksista näkyi se, että henkilöstöedustajan tehtävää pidetään mielekkäänä. Monen vastaajan mielestä se antaa näköalapaikan oman yrityksen asioihin ja laajemminkin työelämään. Lisäksi tehtävässä pääsee vaikuttamaan yhteisiin asioihin, sanoo Keränen.

Negatiivisiakin asioita avovastauksissa nostettiin esiin. Jotkut vastaajat pitivät henkilöstöedustajan roolia henkisesti raskaana, jotkut kokivat sen hoitamisen vaikuttaneen haitallisesti omaan työuraan.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, miten henkilöstöedustajaksi alun perin ryhdyttiin. ”Tultiin pyytämään” oli yleisin vastaus.

– Reilu kolmannes oli päätynyt tehtävään joko edellisen henkilöedustajan houkuttelemana tai työkavereiden pyytämänä. Moni oli myös toiminut aiemmin hedin varana ja siirtynyt siitä varsinaiseksi.

”Sanoin, että pidetäänpä neuvottelutauko”

Tuula Aaltola kertoo, että etukäteen hankalalta kuulostanut edustettavien auttaminen oli usein palkitsevaa, kun hän toimi luottamushenkilönä Nokialla. Kerran erästä ylempää toimihenkilöä oltiin siirtämässä toisiin tehtäviin, ja hän kävi asiasta esihenkilönsä kanssa keskustelun, johon Aaltola osallistui.

– Esihenkilö selitti jotain tehtävän vaativuusluokasta. En tajunnut sitä ja sanoin, että pidetäänpä neuvottelutauko. Menimme ulos huoneesta, ja kysyin edustettavalta, oliko hän saanut selvää, ollaanko työn vaativuusluokkaa muuttamassa. Hän katsoi minua silmät pyöreinä ja tunnusti, ettei ollut ymmärtänyt esihenkilön puheita.

Kaksikko palasi huoneeseen, ja Aaltolan neuvosta edustettava kysyi asiaa suoraan. Vastaus oli, että vaativuustaso pysyy samana.

– Sen jälkeen keskustelu sujui helpommin. Mutta ilman neuvottelutaukoa ja kysymistä asia olisi jäänyt epäselväksi ja työntekijä epätietoisuuteen.

Pitkäaikaiselle luottamushenkilölle syntyy edustettavien kanssa parhaimmillaan luottamuksellisia keskustelusuhteita, kun hän ehtii perehtyä näiden työskentely-ympäristöön ja ajatuksiin.

– Näin luottamushenkilö pystyy edustamaan aidosti koko henkilöstöä eikä vain lähipiiriään.

Juristin rooliin Aaltolan ei tarvinnut taipua. Jos edustettava tarvitsi lainopillista apua, hän ohjasi tämän kysymään neuvoa liitostaan.

– Tosin moniin helpompiin ja yleisiin kysymyksiin osasin vastata itsekin. Siinä auttoivat paljon YTN:n laadukkaat koulutukset luottamushenkilöille, joissa oppi tuntemaan työehtosopimusta ja työlainsäädäntöä.

Osaava henkilöstöedustaja on työnantajankin etu

Osaava henkilöstöedustaja, johon edustettavatkin luottavat, voikin olla paikallisessa sopimisessa hyödyksi myös työnantajalle.

– Työnantaja osaa tehdä valistuneempia päätöksiä, kun on joku, jonka kanssa voi keskustella, saada tietoa henkilöstön tuntemuksista ja hakea yhteisymmärrystä toimenpiteistä. Luottamushenkilön välityksellä paikallisia palkkaratkaisuja tai työaikamalleja voi olla helpompi viedä läpi.

On tärkeää, että luottamushenkilö saa työnantajalta riittävän vapautuksen varsinaisista työtehtävistään, koska muuten hänen kuormansa kasvaa liian isoksi ja oman työn laatu voi kärsiä.

Työehtosopimuksen puute tuo lisähaastetta kaupan alalla

Lemmikkitarvikeyhtiö Musti Groupissa luottamusvaltuutettuna toimiva Jaakko Hyvönen pyrkii valvomaan sitä, että kollegoiden oikeudet toteutuvat ja henkilöstön ääni kuuluu.

– Meillä kaupan alalla ei ylemmillä toimihenkilöillä ole työehtosopimusta. Niinpä työntekijät ovat pitkälti lainsäädännön varassa, ja työnantajien direktio-oikeus on vahva, hän taustoittaa.

Kun lainsäädäntö on ainoana ohjenuorana, tulkintamahdollisuudet ovat moninaisempia.

– Tässä täytyykin aina tapauskohtaisesti ymmärtää, mistä suunnasta asiaa on hyvä tarkastella. Vaikka itsellä on pitkä ja kattava ay-tausta, olen oppinut tässä tehtävässä paljon työlainsäädännöstä ja sen tulkinnasta. Ihmissuhdetaitojakin oppii, sillä kun tilanteet eskaloituvat, niissä on myös tunteita mukana.

Hyvönen on kuitenkin työnantajan kanssa onnistunut sopimaan parannuksia työpaikan käytänteisiin, mikä on tuonut iloa koko henkilöstölle. Myös vaikeissa tilanteissa olevien kollegoiden auttaminen on ollut antoisaa.

Ongelmia on toisinaan aiheuttanut se, millaiset vapaudet hänellä on luottamusvaltuutetun roolin hoitamiseen päätyönsä ohella. Demand Plannerina hän vastaa muun muassa menekkiennusteista sekä myymälöiden ja verkkokaupan saatavuudesta.

– Tästä olen välillä joutunut vähän vääntämään kättä.

Luottamusmiehen ydinosaaminen tukee päivätyötä

– Entinen luottamusmies kysyi, olisinko halukas lähtemään ehdolle, ja kollegat rohkaisivat. Ja minulla on aina ollut vahva motivaatio kehittää oman työpaikan asioita, kertoo Jenny Larikka.

Larikka on ollut Lemonsoft-konsernin pääluottamusmiehenä vajaan vuoden verran, ja hänen asemapaikkansa on Kouvola. Tietotekniikan palvelualalla luottamusmiehet edustavat koko henkilöstöä, ja Larikalla onkin edustettavia noin 230 ympäri Suomea yrityksen eri toimipisteissä.

– Koen, että luottamusmiehen tehtävä tukee päivätyötäni. Myyn työajan hallintaan ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjelmia. Kun luottamusmiehenä esimerkiksi oppii työlainsäädäntöä, niin sen ansiosta pystyn usein vastaamaan asiakkaan kysymyksiin.

Muukin pääluottamusmieheltä vaadittava osaaminen, kuten neuvottelutaidot ja viestintäkyvyt, ovat työelämässä yleisesti hyödyllisiä. Mitään haittoja luottamustehtävästä Larikka ei ole kohdannut.

– Meillä työnantaja suhtautuu hyvin ja rohkaisee. Olemme kasvuyritys, ja tässä roolissa pääsee tekemään paljon mielenkiintoista kehitystyötä, jota en muuten tekisi.

Toimenkuvaan kuuluvat myös yksilön kannalta negatiivisten asioiden käsittely, kuten koeaikapurut. Näihin tilanteisiin jokaisen luottamusmiehen on löydettävä omat keinonsa.

– Ja omia työpäiviä ei aina pysty ennustamaan. Välillä voi tulla kiire, mutta tämä vaatii priorisoimista.

Epäluulot jarruttavat yrityksen yhteistä kehittämistä

Pasi Lähde on ollut ensimmäisenä työsuojeluvaravaltuutettuna Wärtsilässä vuodesta 2018.

– Ajattelin, että työsuojeluasiat voisivat olla mielenkiintoisia. Ryhdyin sitten ehdolle ja voitin vaalit.

Hänelle se oli jatkoa pitkään luottamustoimien ketjuun. Wärtsilän palkkalistoilla hän on ollut vuodesta 1985, ja luottamustehtäviä on kertynyt reilun kahden vuosikymmenen ajalta: ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen varapuheenjohtajuudesta osaston luottamushenkilönä ja EWC-edustajana toimimiseen. Lähde on ammattinimikkeeltään Expert ja työskentelee tuotekehityksen luokitusasioiden parissa.

– Se, että pääsee keskustelemaan johdon kanssa, on ollut näissä tehtävissä myönteistä. Wärtsilässä yhteistyö sujuu pääsääntöisesti hyvin. Toisinaan on tosin ollut haasteellista saada kysymyksiin avoimia vastauksia.

Yhteistyökokouksiin varatun ajan tulisi Lähteen mielestä olla riittävän pitkä, jotta avoimelle keskustelulle jäisi aikaa. Näin lisättäisiin yhteisymmärrystä ja samalla kasvaisi luottamus pöydän molemmilla puolilla.

– Samassa veneessä ollaan. Välillä kuitenkin tulee tunne, että aina ei luoteta siihen, että me ihan tosissamme ajattelemme firman etua emmekä pelkästään omaa etuamme. Kun me teemme esityksiä, niin ei niiden tarkoitus ei ole heittää kapuloita rattaisiin, vaan saada aikaan parannuksia epäkohtiin.

Teksti: Mikko Nikula
Kuvat: Opa Latvala

---

Henkilöstön edustajien eri rooleja

Luottamushenkilö/luottamusmies

• auttaa henkilöstöä työsuhteeseen liittyvissä asioissa, tulkitsee työehtosopimusta työpaikalla
• neuvottelee työnantajan kanssa, mm. paikallinen palkkaratkaisu tai muutosneuvottelut, osallistuu jatkuvaan vuoropuheluun ja työpaikan kehittämiseen
• valitaan joko yritys- tai toimipaikkakohtaisesti
• nimikkeet vaihtelevat eri toimialoilla; luottamushenkilön ja -miehen lisäksi käytössä mm. rahoitusalalla yhdyshenkilö
• asema perustuu tessiin, joka määrittää valintatavan ja toimenkuvan

Luottamusvaltuutettu

• asema perustuu työsopimuslakiin; rooli kuten luottamusmiehellä mutta suppeampi
• voidaan valita yrityksiin/henkilöstöryhmille, jotka eivät ole minkään työehtosopimuksen piirissä

Työsuojeluvaltuutettu

• asema perustuu työsuojelulakiin
• kehittää työsuojeluasioita, myös työn psykososiaalista puolta, osallistuu työsuojelutoimikunnan työhön; vastuu työturvallisuudesta kuitenkin työnantajalla

Hallintoedustaja

• asema perustuu yhteistoimintalakiin
• henkilöstön edustaja yrityksen hallituksessa tai johtokunnassa

EWC-edustaja

• jäsen eurooppalaisessa yritysneuvostossa (EWC), joita on monikansallisilla yrityksillä; EWC-toimintaa säätelee EU-direktiivi
• yritysneuvostossa kuullaan henkilöstön näkemyksiä yrityksen asioista

---

Tutustu myös:

• Selvitys: Työolojen kehittäminen houkuttelee luottamustehtävään
• Keitä henkilöstöedustajat ovat? Yleistä tietoa tehtävästä aiheesta
• Työehtosopimuksen mukaisesta henkilöstöedustajasta ja luottamusmiehen valinnasta
• Työehtosopimuksettomien alojen henkilöstöedustuksesta ja luottamusvaltuutetun valinnasta
• Työsuojeluvaltuutetun tehtävistä ja valinnasta
• Järjestämme YTN:n henkilöstöedustajille koulutuksia