Skip to content

Kolmen alan yhteinen seminaari onnistui

Teknologiateollisuuden kolmen sopimusalan luottamushenkilöiden koulutusseminaari keräsi m/s Mariellalle kahden vuorokauden ajaksi noin 200 ylempien luottamushenkilöä.

Teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan sekä tietotekniikan palvelualan yhteinen ponnistelu keräsi kiitosta sekä osallistujien että tilaisuuden järjestäjien puolelta. YTN:n pääsihteeri Teemu Hankamäki arvelikin, että ensimmäistä kertaa järjestetty tilaisuus ei jää ainoaksi laatuaan.

– Tilaisuus osoitti, että kyseisellä kolmella alalla on paljon muutakin yhteistä kuin vain yhteinen neuvotteluosapuoli työmarkkinapöydässä, Hankamäki veti yhteen seminaarin annin.

Paljon asioita pöydällä

Kahden päivän koulutusseminaarin ohjelma oli rakennettu ajankohtaisten työmarkkina-asioiden ympärille. Ja päälle kaatuvia asioitahan työmarkkinoilla riittää; työpaikoilla neuvotellaan parhaillaan kilpailukykysopimuksen soveltamisesta, työaikalain uudistaminen on maan hallituksen agendalla ja vuoden 2017 neuvottelukierros on määrä käydä vientialojen vetämänä.

Tilaisuudessa ei jäänyt epäselväksi, että muun muassa työajan pidentäminen 24 tunnilla on aiheuttanut parranpärinää monella työpaikalla. Osalla työpaikoista on paikallisissa neuvotteluissa viitattu kintaalla koko tavoitteelle.

Teknologiateollisuuden ryhmäpäällikkö Jarkko Ruohoniemen vetoaminen sopimususkollisuuteen ei vakuuttanut koko saliyleisöä. Kyse on pikemminkin tulkintaristiriidasta, onko työaikaa pakko pidentää vai ei.

Tavoitteet esiin

YTN:n neuvottelupäällikkö Petteri Oksan katse oli jo vuoden 2017 syksyssä ja seuraavassa neuvottelukierroksessa. Seuraavan kahdeksan kuukauden aikana tavoitteet ja neuvottelukärjet on kirkastettava, on varmistettava yhteistyö muiden henkilöstöryhmien kanssa ja varmistettava oma neuvotteluvalmius ja neuvottelujen tukeminen, kuten viestinnän toimivuus.

– Aikaa ei ole hukattavaksi, hän sanoi.

Teollisuuden palkansaajat TP:n pääsihteeri Ismo Kokko kävi lauantaina kertomassa oman näkemyksensä siitä, millainen paljon puhuttu Suomen malli tai vientivetoinen palkkamalli voisi olla.

Kokon mukaan työmarkkinoilla tarvitaan koordinaatiota uudessakin tilanteessa. Vientiteollisuudella ja sen menestyksellä on Suomen kaltaisessa maassa merkitystä, joten teollisuusliitoille vetovastuu lankeaa kuin luonnostaan. Kokko painotti, että Ruotsissa teollisuusliittojen koordinoimat ratkaisut ovat tuoneet palkansaajille vakaan reaaliansioiden kehityksen.

Sopiminen luo sopimista

Valtakunnansovittelija Minna Helle oli yksi seminaarin odotetumpia esiintyjiä. Helle painotti sopimisen merkitystä: riidat syövät tulevaisuutta, sopiminen kasvattaa sitä.

Valtakunnansovittelijan mukaan sopiminen luo ja vahvistaa sopimisen kulttuuria.

– Tässä mielessä työriitojen ennaltaehkäiseminen ja mahdollisimman jopa ratkaiseminen on entistä tärkeämpää, hän sanoi.

Helteen mukaan sopimisen resepti on yksinkertainen. Sopiminen toimii ja sopimuksia syntyy, kun osapuolet luottavat toisiinsa ja kommunikaatio on avointa. Kun tavoitteet ja taustat ymmärretään ja niiden takaa nähdään yhteiset intressit, neuvotteleminen helpottuu.

Teksti: Jari Rauhamäki

Uutiset ja tiedotteet

Asiointipalvelu