Työmarkkinasanasto

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

Aluehallintovirasto (AVI)

AVIn työsuojelun vastuualueet huolehtivat työsuojelun alueellisesta valvonnasta ja ohjauksesta.

Ammattiyhdistys (ay, ammattiliitto)

työntekijöiden etu- ja palvelujärjestö työmarkkinoilla.

Ansio

ilmoittaa, kuinka paljon palkkaa erilaisine lisineen on ansaittu tietyn ajanjakson aikana.

Ansiokehitystakuu

palkkaratkaisun lauseke, jolla pyritään turvaamaan liukumattomilla aloille tasasuhtainen ansiokehitys.

Ansiosidonnainen päiväraha

palkkaan suhteutettu päiväraha esimerkiksi työttömyyden kohdatessa. Vain työttömyyskassan jäsenille.

Bruttopalkka

peruspalkka lisineen ennen veroja.

Euro- tai senttilinja

kaikille palkansaajille sovittu euro- tai senttimääräiset korotukset prosentuaalisten korotusten sijasta.

EWC (European Works Council)

mahdollistaa työntekijöiden osallistumisen työtään koskeviin päätöksiin. Euroopan laajuisesti EWC-toiminnan piirissä on yli tuhat yritystä, joissa työskentelee 15 miljoonaa henkilöä. EWC-edustajia on yli 20 000. Suomessa toimivista yrityksistä EWC-toiminnan piirissä on yli 210 yritystä, joista 60 yrityksellä on pääkonttori Suomessa. Suomessa EWC-edustajia on yli 600.

Hätätyö

Hätätyötä voidaan teettää, kun ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden tai omaisuuden vaarantumiseen, eikä työtä ole mahdollista siirtää suoritettavaksi myöhempänä ajankohtana. Hätätyön teettämiseen ei tarvita työntekijän suostumusta.

Indeksi

suhdeluku, joka ilmaisee jonkin suureen, esimerkiksi palkkojen muutosta ajankohdasta toiseen.

Järjestelyvara

keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, jonka käytöstä sovitaan liittokohtaisesti tai yrityskohtaisesti.

JUKO

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö, joka neuvottelee akavalaisten julkisella sektorilla (kunta, valtio, kirkko, yliopistot) työskentelevien virkaehtosopimukset.

Keskitetty ratkaisu

työmarkkinakeskusjärjestöjen (esim. Akava ja EK) palkoista ja muista työehdoista tekemä sopimus, jonka pohjalta jäsenliitot neuvottelevat omat työ- ja virkaehtosopimukset. Työnantajia edustava Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ilmoitti vuonna xx sääntömuutoksensa myötä lopettavansa keskitettyjen ratkaisujen neuvottelemisen.

Keskusjärjestösopimus

kahden tai useamman palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestön välinen sopimus työmarkkinoiden osa-alueesta, esimerkiksi irtisanomissuojasta tai työsuojelusta.

Kilpailukieltosopimus

sopimus, jolla rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Laiton lakko

Suomessa lakkoja ja työnantajan toimeepanemia työsulkuja kutsutaan laittomiksi, mikäli ne rikkovat voimassa olevan työehtosopimuksen työrauhavelvoitetta.

Laki työriitojen sovittelusta

Työriitojen sovittelujärjestelmä, valtakunnasovittelijan valtuudet ja sovittelussa noudatettavat menettelytavat perustuvat lakiin työriitojen sovittelusta.

Lakko (työtaistelu)

Työntekijöiden työtaisteluoikeus kuuluu länsimaisen demokratian perusoikeuksiin. Suomi on ratifioinut YK:n erityisjärjestön, Kansainvälisen Työjärjestö ILO:n, työntekijöiden perusoikeudet määrittävät yleissopimukset. Lakon aikana ei tehdä lakonalaisia työtehtäviä. Lakko voidaan kohdistaa tietylle toimialalle, yksittäisin yrityksiin, henkilöstöryhmiin tai tiettyihin tehtäviin. Työnantaja ei voi edellyttää, että lakkoon osallistumisesta tulee ilmoittaa esimerkiksi esimiehille. Lakko edellyttää työtaisteluvaroituksen jättämistä kahta viikkoa ennen työnseisausta valtakunnansovittelijalle.

Lakkoavustus

Lakkoavustus on liiton maksama korvaus lakon takia ansiotuloa vaille jääneille jäsenille.

Lakkorajat

Työtaisteluilmoituksessa eli lakkovaroituksessa on ilmoitettava täsmällisesti lakkorajat eli mitä toimialaa, yrityksiä tai tehtäviä lakko koskee.

Lakkotoimikunta

Lakkotoimikuntia voi olla alueellisia, paikallisia ja työpaikkakohtaisia. Se johtaa oman toimialueensa lakkoa ja hoitaa lakkoon liittyviä tehtäviä.

Lakkovahti

Lakkovahti valvoo lakon toteutumista ja kehottaa kaikkia lakonalaiseen työhön pyrkiviä poistumaan työpaikalta. Lakkovahti jakaa tietoa työpaikan edessä ja seuraa työnantajien toimia. Lakkovahti on järjestön edustaja ja itsekin lakkolainen.

Lakkovaroitus

Jos neuvotteluissa ei saavuteta yhteisymmärrystä, eikä tulosta saavuteta, työntekijäpuolen on mahdollista katkaista neuvottelut ja aloittaa työtaistelutoimet. Niihin ryhtyminen edellyttää työtaisteluilmoituksen eli lakkovaroituksen jättämistä valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen painostustoimien alkamista. Sovittelulaki edellyttää lakkovaroitukselta tarkkaa muotoa. Siinä on ilmoitettava täsmällisesti lakon alkamisaika, laajuus ja lakkorajat.

Liittokierros

ammattiliiton ja työnantajaliiton neuvottelema ja sopima palkkaratkaisu. YTN neuvottelee ylempien toimihenkilöiden sopimukset yksityisellä sektorilla.

Lisät

alan työ- tai virkaehtosopimuksessa tai henkilökohtaisesti sovitut kokemuksesta, työn vaativuudesta, olosuhteista tai muusta johtuvat lisät.

Lisätyö

Lisätyötä on säännöllinen (7,5h) ylittävä työ, joka ei ole vielä ylityötä.

Luottamusmies

Luottamusmiehellä tarkoitetaan yleensä työntekijöiden työehtosopimuksen (TES) perusteella keskuudestaan valitsemaa henkilöstön edustajaa.

Luottamusmies (yhdysmies, yhteyshenkilö)

ensisijainen työntekijöiden edustaja, jonka palkansaajat valitsevat työehtosopimusten määräysten perusteella.

Luottamusvaltuutettu

luottamusmiestä vastaava niillä aloilla, joilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta.

Luottamusvaltuutettu

Luottamusvaltuutettu voidaan valita silloin, jos henkilöstöryhmällä ei ole työehtosopimuksen (TES) nojalla valittua luottamusmiestä.

Matalapalkkaerä

keskitetyssä ratkaisussa määritelty palkankorotuserä, joka määräytyy alan matalapalkkaisuuden perusteella ja jonka tarkoitus on korottaa matalapalkka-alan ansioita suhteellisesti muita aloja enemmän.

Muutosneuvottelut

ks. kohta Yhteistoiminta.

Muutosturva

irtisanottavan tai irtisanotun työntekijän oikeus tietyin edellytyksin työllistymisohjelmaan.

Naispalkkaerä

keskitetyissä ratkaisuissa sovittu palkankorotuserä, joka määräytyy alan naisvaltaisuuden perusteella ja jolla pyritään tasoittamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja.

Nettopalkka

palkka verojen, työeläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun jälkeen.

Neuvottelutulos

Neuvottelutulos edellyttää sopijaosapuolien hallintojen hyväksymistä ennenkuin se astuu voimaan.

Päänavaussopimus

neuvottelukierroksella ensimmäisenä solmittu työ- tai virkaehtosopimus.

Palkka

korvaus tehdystä työstä ja työhön käytetystä ajasta.

Palkkaliukuma

sopimuskauden aikana tapahtunut ansioiden nousun ja sopimuskorotusten välinen erotus.

Palkkaperintö

laskennallinen suure, joka kertoo, kuinka paljon vuoden aikana tapahtunut palkannousu korottaa seuraavan vuoden palkkaa.

Palkkataulukot

ilmoittavat kunkin alan vähimmäispalkat.

Palkkausjärjestelmä

sopimusalalla tai yrityksessä noudatettavat palkkausperiaatteet ja -määräykset.

Pekkas-vapaat

yleinen työajanlyhennysohjelma, joka aloitettiin vuonna 1984 aloitettu ja jossa kohdistui usealle vuodelle sadan tunnin työajan lyhennys. Työajan lyhennyksen malleista on sovittu työ- ja virkaehtosopimuksissa aloittain.

Perälauta

Sitova kirjaus työehtosopimuksessa määriteltyjen palkankorotusten toteuttamisesta, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti.

Poliittinen mielenilmaus

Poliittinen mielenilmaus on perustuslain suojelema toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mielenilmaus voidaan kohdistaa esimerkiksi hallituksen tai eduskunnan päätöksiä vastaan. Se ei kohdistu voimassaolevia työehtosopimuksia tai työsuhteen ehtoja vastaan.

Prosenttilinja

kaikille palkansaajille sovitaan suhteellisesti yhtä suuret korotukset.

Ratkaisulautakunta (myös sovintolautakunta)

YTN:n kahdessa työehtosopimuksessa (teknologiateollisuus sekä suunnittelu- ja konsulttiala) on kirjaus ratkaisulautakunnasta. YTN ja työnantajaliitto nimeävät kumpikin yhden jäsenen ratkaisulautakuntaan kahdeksi vuodeksi. Jäsenet valitsevat lisäksi puheenjohtajan, jonka tulee olla työmarkkinoihin perehtynyt, puolueeton henkilö. Sopijapuolen, joka haluaa saattaa asian ratkaisulautakunnan ratkaistavaksi, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti vastapuolelle sekä toimittaa ilmoituksesta kappale ratkaisulautakunnan puheenjohtajalle 30 päivän kuluessa siitä, kun on ilmennyt, että järjestöt eivät pääse asiassa sovintoon.

Reaalipalkka

palkan ostokyky.

Rikkuri

Rikkuri on henkilö, joka tekee työriidan alaista työtä ilman työlupaa. Rikkuri voidaan erottaa liiton jäsenyydestä.

Salassapitosopimus

Lain mukaan työntekijä ei saa ilmaista työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia työsuhteen aikana. Salassapitosopimuksella tai yksittäisellä salassapitoehdolla pyritään yleensä joko laajentamaan salassa pidettävien asioiden määrää tai jatkamaan salassapidon voimassaoloaikaa.

Sekalinja

palkankorotuksesta sovitaan muodossa a senttiä, vähintään kuitenkin b prosenttia.

Solidaarinen palkkapolitiikka

pyritään korottamaan muita enemmän matalimpia palkkoja.

Sopimukseton tila

Mikäli neuvotteluissa ei saada ratkaisua aikaan ennen työehtosopimuksen voimassaolon päättymistä, alkaa sopimukseton tila. Tällöin myös työrauhavelvoite päättyy.

Sosiaalipaketti

tulopoliittisen tai keskitetyn ratkaisun yhteydessä sovitut sosiaali- tai työlainsäädännön uudistukset.

Sovintoesitys

Sovintoesitys on työriidan sovittelijan tekemä esitys työriidan osapuolille työriidan ratkaisemiseksi.

Sovintolautakunta

kt. ratkaisulautakunta

Tarkistusneuvottelu

sopimuskaudella käytävä neuvottelu siitä, johtavatko muuttuneet olosuhteet muutoksiin sopimuksessa.

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia työnantajia, jotka työllistävät yli 30 henkilöä, laatimaan yhdessä henkilöstön edustajien kanssa tasa-arvosuunnitelman.

Taustaryhmä

YTN:n kullekin sopimusalalle valittava ryhmä, joka koostuu alalla työskentelevistä jäsenistä. Taustaryhmät valmistelevat mm. oman alansa työehtosopimustavoitteet.

Tiedonsaantioikeus

Luottamusmiehellä on oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tämän suostumuksella tai työntekijäryhmästä, silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella.

Tilaajavastuu

työnantajan velvollisuus huolehtia, että alihankkijat noudattavat lakeja ja sopimuksia.

Tulopoliittinen kokonaisratkaisu, tupo-ratkaisu

hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen sopimus talous-, tulonjako- ja sosiaalipoliittisista toimista. Tupoja oli voimassa 1969 – 2007 välisenä aikana. Monet nykyisin itsestään selvät etuudet sovittu ensimmäistä kertaa tupoissa (esim. lomaltapaluuraha 1972 ja talviloma 1977).

Tulopolitiikka

eri eturyhmien ja hallituksen välistä yhteistyötä tavoitteena sopeuttaa kansantalouden kokonaistulojen kasvu ja jakautuminen muihin talouspolitiikan realiteetteihin, esimerkiksi reaalitulojen kasvu tuottavuuden kehitykseen ja saavuttaa alhainen inflaatio.

Tulospalkka

henkilön, henkilöryhmän tai yrityksen tulokseen sidottu palkka.

Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste (tuta-peruste)

Työsopimuslain mukaan irtisanominen näillä perusteilla on mahdollista vain, jos työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei saa irtisanoa, jos työntekijä voidaan siirtää tai kouluttaa toisiin tehtäviin.

Työehtosopimuksen jälkivaikutus

Sopimuksettomassa tilassa työehtosopimuksen työsuhde-ehdot pysyvät jälkivaikutuksella voimassa. Vanhan työehtosopimuksen määräyksiä noudatetaan, kunnes uusi työehtosopimus on saatu sovituksi.

Työehtosopimus (TES)

alakohtainen sopimus, jossa sovitaan alan työehdoista. YTN:llä on yli 60 valtakunnallista sekä talokohtaista työehtosopimusta.

Työlupa

Työtaistelun aikana poikkeuksellisessa yksittäistapauksessa voidaan myöntää työnantajan perustellusta kirjallisesta anomuksesta erillisen työlupa jollekin työpaikalle, vaikka työriita muutoin koskisikin sitä. Työluvan saanut ei ole rikkuri.

Työrauhavelvoite

Silloin kun työehtosopimusta noudatetaan työehtosopimuslain nojalla, siihen liittyy velvoittava työrauhavelvoite. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki kyseiseen työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä.

Työsulku

Työsulku on työnantajien työtaistelutoimenpide. Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantajaliitto kieltää työn tekemisen joissain jäsenyrityksissään. Työnantajan toimeenpanema työsulku on samalla lailla työtaistelutoimenpide kuin työntekijöiden lakkokin. Työsulusta on ilmoitettava vastapuolelle ja valtakunnansovittelijalle kahta viikkoa ennen työsulun toteuttamista.

Työsuojelupäällikkö

työnantajan edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa.

Työsuojeluvaltuutettu

henkilöstön edustaja työsuojelun yhteistoiminnassa.

Työsuojeluviranomainen

on jaettu aluehallintovirastossa viiteen työsuojelun vastuualueeseen. Työsuojelun vastuualueilla valvoo alueellisesti työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista. Valvonnan lisäksi annamme ohjeita ja neuvoja työn terveyteen ja turvallisuuteen sekä työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä.

Työtaistelu

Työtaistelu on työntekijän lainsäädännössä taattu oikeus puolustaa ja valvoa etujaan. Työtaistelujen toteuttamismuotoja ovat mm. ylityökielto, vapaa-ajalla työasioissa matkustamisen kielto, ulosmarssit sekä lakko.

Työtuomioistuin

käsittelee työehto- ja virkaehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta johtuvat riita-asiat ja työrauharikkomukset. Lisäksi työtuomioistuin ratkaisee muutoksenhakutuomioistuimena työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunnan päätöksistä tehdyt valitukset ja työneuvoston eräissä poikkeuslupa-asioissa antamista ratkaisuista tehdyt valitukset. Työtuomioistuin on edellä todetuissa asioissa ainoa toimivaltainen tuomioistuin. Sen tuomioihin ei voida hakea muutosta, vaan ne ovat lopullisia ja heti täytäntöönpantavissa. Kuitenkin korkein oikeus voi purkaa työtuomioistuimen tuomion samoin edellytyksin kuin muidenkin tuomioistuinten tuomiot. Työtuomioistuin ei käsittele kaikkia työoikeudellisia riitoja. Työnantajan ja työntekijän välisestä työsopimuksesta aiheutuvat riidat käsitellään asianomaisessa käräjäoikeudessa. Virkasuhteisten vastaavat riidat käsitellään hallinto-oikeudessa.

Vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kielto

Kiellon aikana ei matkusteta työasioissa vapaa-aikana, vaan matkustaminen tapahtuu säännöllisenä työaikana. Kielto ei koske kodin ja pääasiallisen työpaikan välisiä matkoja.

Virkaehtosopimus

julkisten alojen työehtosopimus, jossa sovitaan alan työehdoista. Akavalaisten julkisen sektorin jäsenten osalta sopijaosapuolena toimii Julkisalan korkeakoulutettujen neuvottelujärjestö JUKO.

Yhdysmies

henkilöstön ja ammattiliiton edustaja työpaikoilla.

Yhteistoiminta (muutosneuvottelut)

perustuu yhteistoimintalakiin. Yt-lakia sovelletaan niihin yrityksiin, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä. Yt-lain tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa siten, että työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työpaikan työoloja koskeviin asioihin.

Yhteyshenkilö

henkilöstön ja ammattiliiton edustaja työpaikoilla.

Yhteyshenkilö

Tietyissä tilanteissa ylemmät toimihenkilöt voivat valita yhteyshenkilön.

Yleiskorotus

sopimuksessa sovittu sentti-, euro- tai prosenttimuotoinen palkkojen korotus, joka maksetaan kaikille sopimuksen piiriin kuuluville.

Yleissitovuus

Työehtosopimuksen yleissitovuuteen vaikuttaa sekä järjestäytyneiden (eli liittoon kuuluvien) työnantajien että järjestäytyneiden työntekijöiden määrä. Yleissitovaksi vahvistetaan työehtosopimukset, jotka katsotaan edustaviksi. Tärkeä arviointikriteeri tällöin on, kuinka iso osa alan työntekijöistä on työnantajaliittoon kuuluvien työnantajien palveluksessa. Työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta. Kun työehtosopimus on yleissitova kaikkien sopimusalalla olevien työnantajien tulee noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Työehtosopimusten määräykset ovat vähimmäismääräyksiä.

Ylempi toimihenkilö

toimii asiantuntija-, esihenkilö-, päällikkö- tai johtotason tehtävissä. Ylemmän toimihenkilön työtehtäville on ominaista niiden suhteellisen suuri itsenäisyys ja vastuu. Ylemmän toimihenkilön työtehtävät edellyttävät korkeaa koulutusta tai työkokemuksen tuomia vastaavia tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Korkealla koulutuksella tarkoitetaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta tai niihin verrattavissa/rinnastettavissa (esim. ennen ammattikorkeakoulutusta suoritetut insinööritutkinnot, HSO-tutkinnot yms.) olevaa koulutusta. Ylempi toimihenkilö ei toimi yrityksen ylimmässä johdossa. Toimiminen ylempien toimihenkilöiden esimiehenä ei sulje henkilöä ylempien toimihenkilöiden käsitteen ulkopuolelle.

Ylityö

sovitun työajan ylittävä esimiehen pyynnöstä tehtävä työ, joka on korvattava tekijälleen.

Ylityökielto

Ylityökielto on painostustoimi, joka voidaan julistaa tietylle toimialalle, yritykseen tai henkilöstöryhmään. Kiellon aikana tehdään ainoastaan säännöllinen työaika, ei ylitöitä, eikä liukumia kasvateta kiellon aikana. Kielto on laillinen, koska ylitöistä säännöllisen työajan ulkopuolella on muutoinkin oikeus kieltäytyä.

Yritysyhdistys

YTN:n yritysyhdistykset ovat osa ylempien toimihenkilöiden edunvalvontaa. Yritysyhdistys voi toimia yksikkö-, yritys- tai konsernitasolla. Yritysyhdistysten tavoitteena on ylempien toimihenkilöiden paikallisen edunvalvonnan tehostaminen. Yritysyhdistykset ovat itsenäisiä organisaatioita, joiden toiminnasta päättää niiden jäsenistö.

YTN

Olemme Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. Vastaamme yksityisellä sektorilla ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta. Solmimme työehtosopimuksia valtakunnallisesti työnantajaliittojen kanssa, minkä lisäksi teemme myös yrityskohtaisia sopimuksia. Jäseninämme on 20 liittoa, joiden kautta edustamme lähes 178 000 asiantuntija- ja esihenkilötyötä tekevää eri toimialoilla.