Yleiskorotukset
YTN haluaa palkankorotukset myös metsäteollisuudessa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille. Riippuen siitä, minkä työnantajan palveluksessa ylempi toimihenkilö on, hän voi mahdollisesti saada joko yleiskorotuksen tai työnantajan jakaman palkankorotuserän. Osalle ylemmistä toimihenkilöistä voi käydä niin, että työehtosopimuksen tai talokohtaisen sopimuksen puuttuessa palkankorotuksia ei saa lainkaan.
Ylityö- ja matka-aikakorvaukset
Metsäteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdoissa keskeisiä ongelmia on se, ettei ylemmille toimihenkilöille useinkaan makseta korvauksia ylitöistä eikä vapaa-ajalla työasioissa matkustamisesta.
Alalla käytetään työaikalain vastaisesti ylitöiden maksuun kuukausittaista kertakorvausta eli könttää ylitöiden maksuun. Laillisesti köntällä voidaan ylitöitä korvata vain johtavassa asemassa oleville tai jos työntekijällä on joustotyösopimus.
Vuonna 2020 metsäteollisuudessa työskentelevien ylempien toimihenkilöiden todellinen työaika oli 41,5 tuntia/viikko, kun se YTN:n toimialoilla oli keskimäärin 39,8 tuntia/viikko. Metsäteollisuudessa ylemmillä toimihenkilöillä on muihin YTN:n toimialoihin verrattuna siis pisin työaika.
Matkustaminen kuuluu metsäteollisuuden ylempien työnkuvaan, 88 prosenttia matkustaa työasioissa. Vuodessa on keskimäärin 24 matkapäivää, mikä on muihin YTN:n toimialoihin verrattuna suurin lukumäärä.
Metsäteollisuudessa ylempien toimihenkilöiden työajat ovat siis pisimmät, matkustamista on eniten, mutta kolme neljästä ylemmästä jää ilman minkäänlaisia korvauksia työasioiden hoitamisesta vapaa-ajallaan.
Alan huolena on myös se, että useilla metsäteollisuusyrityksillä on pyrkimyksiä yksipuolisesti heikentää työsopimuksella sovittuja sekä ajan myötä vakiintuneita työsuhteen ehtoja.
Pekkasvapaat
Metsäteollisuuden ylemmillä toimihenkilöillä on vakiintuneen käytännön mukaan 12,5 pekkaspäivää vuodessa, mikäli heidän työaikansa on työsopimuksessa 8 tuntia/päivä ja 40 tuntia/viikko.
Työajasta (37,5 tuntia/viikko ilman pekkasia tai 40 tuntia/viikko + 12,5 pekkaspäivää/vuosi) on yleensä sovittu ylemmän toimihenkilön kanssa hänen työsopimuksessaan tai käytäntö on vakiintunut juridisesti päteväksi työsuhteen ehdoksi.
Työnantajalla ei ole yksipuolisesti oikeutta muuttaa työsopimuksessa sovittuja työsuhteen ehtoja. Ehtojen muuttaminen edellyttää työsuhteessa taloudellis-tuotannollisia irtisanomisperusteita sekä lainmukaisia yt-neuvotteluja ja irtisanomisajan noudattamista.
Kiky-kiista pekkasvapaista
Osana kilpailukykysopimuksen soveltamista jotkut metsäteollisuuden yrityksistä ovat päättäneet yksipuolisesti leikata myös ylempien toimihenkilöiden pekkaspäiviä.
Menettely on vastoin työsopimuslakia sekä kilpailukykysopimusta, jossa edellytettiin, että asiasta sovitaan työehtosopimuksissa.
Metsäteollisuudessa työskentelevillä ylemmillä toimihenkilöille ei ole työehtosopimusta, koska Metsäteollisuus ry ei enää ole mukana työehtosopimuksien neuvottelutoiminnassa. Näin ollen työnantajilla ei ole myöskään oikeutta leikata työsopimuksessa sovitun ehdon mukaisia pekkaspäiviä.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN haastoi muun muassa Metsä Groupiin kuuluvia yrityksiä, Stora Enson ja Eforan käräjäoikeuteen ylempiin toimihenkilöihin kohdistuneesta työsopimusrikkomuksesta.
IPE-järjestelmä
Metsäteollisuudessa on laajalti käytössä työtehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä IPE. Järjestelmää ei ole paikallisesti sovittu vaan se on työnantajan työkalu. Jokaisen ylemmän toimihenkilön on kuitenkin hyvä tietää, kuinka vaativaksi oma työtehtävä on arvioitu sekä mikä on kyseisen arviointiluokan mediaanipalkka. Työntekijöillä on tietosuojalain nojalla oikeus saada tieto omasta luokittelustaan.
IPE-pisteytys perustuu erilaisiin työtehtäviin. Tehtävät kerryttävät pisteitä erilaisten vaativuuskriteerien perusteella. Pisteiden perusteella tehtävät luokitellaan IPE-luokkiin.
Jotta luokittelu on oikein tehty, tulee työtehtävien kuvauksen olla ajan tasalla ja kattaa kaikki työnantajan ylemmälle toimihenkilölle antamat vastuut. Työnkuvaan mahdollisesti tulleiden muutosten vaikutus tehtävän vaativuuden arviointiin ja sen luokitteluun sekä työntekijän palkkaukseen on käytävä läpi kehityskeskustelussa.
IPE-järjestelmä ei toimi palkka-automaattina, vaan tehtävälle määritellyn IPE-luokan lisäksi palkkaan vaikuttaa henkilökohtainen osa. Siihen vaikuttavat muun muassa kokemus, koulutus, pätevyys ja henkilökohtaiset ominaisuudet. IPE-luokka ei automaattisesti nouse esimerkiksi uuden tutkinnon myötä, elleivät tehtävät samalla muutu.
Samaan IPE-vaativuusluokkaan kuuluvien palkka siis vaihtelee henkilökohtaisen osan suuruuden mukaan. Työntekijälle on kerrottava, missä kohdassa IPE-luokan sisällä oma palkka on. Kehittymisen kannalta on suotavaa, että hän tietää myös tähän vaikuttavat tekijät.
IPE-palkka paremmaksi – ota kehityskeskustelussa esiin nämä asiat:
- Kasvaako tehtäväni vaativuusluokka, jos tehtäväni lisääntyvät tai muuttuvat vaativammiksi?
- Paraneeko sijoitukseni omassa luokassani, jos lisään pätevyyttäni esimerkiksi kouluttautumalla?
- Kasvattaako tehokkaampi ja tuottavampi työskentelyni tehtävästä maksettavaa tulospalkkiota?