Skip to content

Järjestöala

YTN Järjestöala keskittyy yhdistyksissä, järjestöissä ja säätiöissä työskentelevien jäsenten ansiotason ja työehtojen parantamiseen. Vaikutamme, neuvottelemme ja tarjoamme järjestöjen akavalaisille asiantuntija- ja vertaistukea.

Järjestöalan toiminta YTN:ssä käynnistyi vuonna 2009. Kokonaisuus on haastava, sillä toimintakenttä on erittäin laaja ja hajanainen. Järjestöalalla ei ole yhtenäisiä työehtoja. Järjestöalan työnantajat eivät yleensä erittele ylempiä toimihenkilöitä omaksi henkilöstöryhmäkseen, vaan kaikki ovat toimihenkilöitä tai asiantuntijoita.

Ylemmiksi toimihenkilöiksi rinnastettava, vaativia asiantuntijatehtäviä tekevien ryhmä on kuitenkin selkeästi nähtävissä. Akavalaiset työskentelevätkin usein johto-, hallinto-, talous-, viestintä-, suunnittelu-, projekti- ja erityisasiantuntijatehtävissä.

Järjestötyön merkitys

Järjestöissä tapahtuva työ on merkittävä osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöt tekevät merkittävää vaikuttamistyötä ja tarjoavat kansalaisille väylän osallistua yhteiskunnan toimintaan. Järjestötyössä syntyy sosiaalista pääomaa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.

Työn haasteena on jatkuva muutos ja nopea kasvu. Järjestöjen toiminta on usein sellaista, jota julkinen tai yksityinen sektori eivät pysty tarjoamaan. Kolmannelle sektorille voi myös jatkossa siirtyä yhä enemmän tehtäviä julkiselta sektorilta. Järjestöjen kasvavan roolin on näyttävä järjestötyön arvostuksessa ja työehdoissa.

Järjestötyöntekijöiltä vaaditaan moniosaajuutta. Substanssin lisäksi tulee hallita projektiosaaminen, talouteen ja hallintoon ja viestintään liittyvät asiat, verkostoituminen, johtaminen jne. Usein työskennellään vapaaehtoisten kanssa ja toimintaa ohjaa luottamushallinto. Toiminnan rahoittamisen muodot vaihtelevat, ja rahoitus voi olla epävarmaa, esim. projektiluonteista.

Haastavuudesta huolimatta alalla koetaan yleensä voimakasta työn imua, jota edistää vahva sitoutuminen järjestön tavoitteisiin. Työ on usein sosiaalista ja itsenäistä, mitkä koetaan alan vetovoimatekijöiksi.

Kolmannen sektorin työmarkkinoilla on tyypillistä:

  • asiantuntijavaltaisuus
  • naisvaltaisuus
  • määräaikaisten työntekijöiden suuri osuus
  • pientyöpaikkavaltaisuus
  • työllistettyjen suuri osuus
  • työskentely yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa

Lähde: Ruuskanen, Selander, Anttila: Palkkatyössä kolmannella sektorilla, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 20/2013

Järjestöalan faktoja

  • YTN-jäsenliittojen jäsenet työskentelevät yli 1 800 eri järjestössä, jotka ovat hyvin erityyppisiä. Kaikkiaan järjestöalalla työskentelee noin 8 600 YTN-liittojen jäsentä.
  • Järjestöalalla palkkataso on keskimäärin matalampi ja tulospalkkaus harvemmin käytössä kuin useimmilla muilla YTN-aloilla.
  • Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä järjestöalalla kuin muilla YTN-aloilla. Harmaat työtunnit ja matkatyö ovat jonkin verran yleisempiä. Etätyö on erittäin yleistä.
  • Kaikkiaan Suomessa oli vuonna 2019 noin 106 805 rekisteröityä yhdistystä, joista suurin osa on pieniä, vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä.

Suurimmat järjestöryhmät / Yhdistyksiä 

  • Kulttuurialan yhdistykset / 18 593
  • Urheilu- ja liikuntayhdistykset / 14 203
  • Ammatti- ja elinkeinoyhdistykset / 10 762
  • Vapaa-ajan yhdistykset / 10 011
  • Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset / 6 527
  • Muut yhdistykset / 6 330
  • Poliittiset yhdistykset / 4 499
  • Maanpuolustukseen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvät yhdistykset / 2 100

(Lähde: prh.fi)

Asiointipalvelu