Yleisimmin sovitaan palkkauksesta, työajasta ja vuosilomasta koskevista ehdoista. Onnistunut paikallinen sopiminen perustuu aina vapaaehtoisiin, asiallisen tietojenvaihdon ja neuvottelumenettelyn jälkeen syntyneisiin sopimuksiin. Aloitteentekijänä voi olla työnantaja tai työntekijät ja vapaaehtoisuuteen kuuluu myös se, ettei sopimukseen aina päästä.
Paikallisesti voidaan sopia myös sellaisista asioista, joista ei ole säännöksiä tai määräyksiä työlaeissa, työehtosopimuksissa tai työsopimuksissa. Esimerkkeinä voidaan mainita etätyö, liikkuva työ, työkyky- ja työhyvinvointiasiat. Paikallisesti voidaan sopia – työnantajan niin salliessa – myös asioista, jotka sinänsä kuuluvat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.
Mikäli työpaikallasi nousee esiin kysymyksiä työsuhteen ehtojen muuttamisesta paikallisella sopimuksella, kannattaa asian tiimoilta olla yhteydessä omaan liittoon.
Esimerkkejä paikallisesta sopimisesta
1) Yrityksessä x oli käytäntö, jossa kaikista sairaspoissaoloista piti toimittaa lääkärintodistus. Tämä koettiin työntekijöiden puolella raskaaksi, kun lyhyestäkin flunssasta piti toimittaa todistus. Luottamushenkilö teki neuvottelualoitteen.
Neuvotteluissa työnantaja ja työntekijä kävivät läpi mm. sairauspoissaolojen määrää ja pituutta. Todettiin, että ko. asiasta ei säädetä laissa eikä tessissä, joten siitä voi sopia vapaasti. Asiasta keskusteltiin noin puolen vuoden ajan.
Luottamushenkilön ja työnantajan välillä sovittiin, että yrityksessä kokeillaan ensin vuoden ajan miten toimii, jos maksimissaan 3 vuorokauden sairauslomasta voi ilmoittaa työntekijä eikä tarvitse lääkärintodistusta. Vuoden kokeilun jälkeen käytäntö päätettiin vakinaistaa lyhyen keskustelun jälkeen
2) Yrityksen y työnantajalla oli teettää kausiluontoisesti, mutta vuosittain toistuvasti pidempää säännöllistä työaikaa. Yritys teki aloitteen neuvotteluista, jotka käytiin työpaikan luottamushenkilön kanssa.
Yrityksessä sovellettava työehtosopimus mahdollisti säännöllisen työajan pidentämisen. Tämän valtuutuksen mukaisesti neuvoteltiin, miten ko. aikana tehdyt tunnit tasoiteaan normaaliin säännölliseen työaikaan.
Kysyttyään neuvoa edustettaviltaan luottamushenkilö sopi mahdollisuuden ylittää säännöllinen työaika yrityksen tarpeiden yhteydessä ja etenkin loma-aikojen yhteydessä tunteja tasoitetaan lyhyempää työaikaa tekemällä.
3) Yrityksessä z oli käytiin paikallinen neuvottelu työehtosopimuksen mukaisesta työajan pidentämisestä kilpailukykysopimuksen mukaan. Työehtosopimus määräsi mihin mennessä neuvottelu piti käydä ja mitä tapahtuu, jos sopimukseen ei päästä.
Luottamushenkilö toi neuvotteluihin näkökohtia siitä, ettei työajan pidennyksestä välttämättä ole todellista hyötyä ja että se haittaa tuottavuutta, koska asia harmittaa ihmisiä ja se vaikuttaa heidän työtehoonsa. Työnantaja pyrki perustelemaan, että lisätyt tunnit lisäävät yrityksen kilpailukykyä.
Lopulta neuvotteluissa päädyttiin sopimaan kompromissi, jossa puolet 24 tunnista tehdään osallistumalla työnantajan järjestämään koulutukseen ja puolet tunneista vähennetään työntekijöiden tuntisaldoista.